Taasko yksi eläkesäästöjuttu?

Työpaikan kahvipöydässä eläkejärjestelmään kohdistuvat paineet jaksavat vielä naurattaa sarkastisesti. Kolmikymppisten hirtehisissä arvioissa he jäävät eläkkeelle 112-vuotiana ja nostavat hulppeat 400 euroa kuussa eläketuloja, jos ollenkaan.

Seniorikansalaisuudessa monia kiinnostaakin eniten loputtomaksi mielletty vapaa-ajan määrä, itse eläke sen sijaan herättää harvassa intohimoja. Eläke-ennustettaan kannattaisi silti kurkistaa – vaikka vain kerran vuodessa ja sormien välistä – jotta pysyy tilanteen tasalla.

Uskonpuute nakertelee

Tutkimuksemme mukaan (IRO Research 2016) vain 5 % 25–34-vuotiaista uskoo tulevan eläkkeensä riittävän varmasti toimeentuloonsa. Ikäryhmä 35–44 on vieläkin pessimistisempi: 2 % on sitä mieltä, että eläke riittää erittäin varmasti seniori-iän elinkustannuksiin.

Eläkkeen taso on karkeasti arvioiden 50–60 % työuran keskikuukausiansiosta. Jos työura on nousujohteinen, eläkeiän hyvinvointi voi vaikuttaa hyvinkin turvatulta. Työikäiset sukupolvet ovat kuitenkin lama-ajan kasvatteja, pätkätyöläisiä ja toistuvien yt-neuvotteluiden koulimia. Luottoa uran jatkumiseen ja järjestelmän kantokykyyn on koeteltu. Onko ihme, ettei eläkettä koeta erityisen hersyväksi aiheeksi kavereita tavatessa?

Suuntaa-antavaa toimeentuloaan voi tarkastella Eläketurvakeskuksen sivustolta ja tunnustella haaveitaan. Riittäisikö tulotaso Teneriffan humppadiscoon? Entä muuhun mukavaan?

Tiedätkö, miten eläkkeesi kertyy ja milloin voit jäädä eläkkeelle? Lue lisää eläkeoppaastamme!

Satanen kuussa säästöön nyt, 280 e/kk ekstraa eläkeiässä?

Omatoiminen eläkesäästäminen on arkipäivää monissa maissa. Yhdysvalloissa jouduttiin pakkosäästämään, kun valtava konkurssiaalto vei mukanaan satojentuhansien eläkkeet: yritykset lopettivat eläkejärjestelmiään ja vastuu siirtyi työntekijöille itselleen. Liittovaltion Social Security -järjestelmä kattaa vain osan seniori-iän turvasta, ja luvatun toimeentulon häviäminen johtaneekin siihen, ettei kaikilla ole varaa lopettaa työssäkäyntiä ikääntyessään lainkaan.

Järjestelmään luottavat suomalaiset eläkesäästävät suhteellisen vähän, vaikka kysyttäessä huoli vanhuusiän toimeentulosta myönnetäänkin.

Keskituloinen suomalainen säästää helposti itselleen leppoisammat tulevaisuudennäkymät: sijoittamalla 100 e/kk rahastoon, jonka keskimääräinen vuosituotto on 4 %, olisi 30 vuoden kuluttua kasassa 68 751 e.

Kun potti jaetaan 20 vuoden eläkeajalle, on käytettävissä joka kuukausi 286 euroa enemmän rahaa. Sillä palkkaa joka viikolle personal trainerin tai kotisiivoojan, lentää joka toinen kuukausi Kanarialle tai kilistää aika monta shampanjalasillista.

Entäpä, jos ottaisikin eläke-etumatkaa?

Eläkesäästämällä eläkeikäänsä voi joissain tapauksissa myös varhaistaa ilman, että se vaikuttaa tulotasoon. Eläkeuudistuksen seurauksena suomalaisia palkitaan pidemmistä työurista: mitä kauemmin jaksaa tehdä töitä, sitä korkeammaksi eläke nousee.

Vuonna 1985 syntynyt, nyt 3000 e/kk ansaitseva saa minimieläkeiässään 67-vuotiaana eläkettä yli 300 e niukemmin kuin jäädessään eläkkeelle vasta 69-vuotiaana. Eläkesäästämällä on mahdollista kaventaa erotus pois ja ”ostaa” itselleen pari lokoisaa eläkevuotta saaden saman tulotason kuin pidempään työskentelemällä.

Tuottolaskurilla voit selvittää, minkälaisia summia säästämällä voit tehdä eläkepäivistäsi taloudellisesti tasaisempia.

Omia eläkevaroja voit kerryttää säästämällä ja sijoittamalla. Haluatko keskustella sijoittamisen aloittamisesta asiantuntijan kanssa?

Varaa aika tapaamiseen