Eläkesäästäminen - lippu lokoisampiin eläkepäiviin

Eläkkeelle sitten joskus

Monesti eläkeasiat tuntuvat kaukaisilta, ja työuran jälkeinen elämä odottaa kaukana horisontissa. Työssäkäyvän ei juuri tarvitse vaivata itseään eläkeasioilla, sillä työnantaja hoitaa lakisääteiset eläkemaksut. Mutta kannattaisiko meidän silti kiinnostua enemmän eläkkeestä ja sen kertymisestä?

”Tapaamme vuosittain yli 50 000 säästämisestä ja sijoittamisesta kiinnostunutta suomalaista. Eläke ja eläkesäästäminen ovat asioita, jotka nousevat monissa keskusteluissa esiin. Yleisimpiä huolenaiheita ovat eläkeiän nouseminen ja eläkevarojen riittävyys”, kertoo Alexandrian sijoitusneuvoja Teemu Tsupari.

Näiden huolien taustalla on alituinen keskustelu eläkejärjestelmän kestävyydestä ja huoltosuhteen heikkenemisestä. Vuoden 2017 alussa voimaan tullut eläkeuudistus, jonka myötä eläkeikä nousee. Tämä asettaa oman haasteensa myös ihmisten taloudelle. Jos haluan jäädä eläkkeelle ennen varsinaista eläkeikää, riittävätkö varani? Jos kevennän työtaakkaani työuran loppupuolella, pystynkö tasapainottamaan talouttani säästöillä?

Tiedätkö, miten eläkkeesi kertyy ja milloin voit jäädä eläkkeelle? Tutustu eläkeoppaaseen!

Haluatko olla eläkeasioissa kuskin paikalla?

Eläke saattaa usein tuntua siltä, että se tulee meille annettuna. Ja osaltaan näin onkin. Tekemällä työtä kerrytämme työeläkepottiamme, josta meille maksetaan aikanaan eläkettä.

Vaikka eläkkeen saaminen tuntuisi automaattiselta, on hyvä ymmärtää, että oman eläkkeen kertyminen ja riittävyys on meidän jokaisen omalla vastuulla. Siksi jokaisen työssäkäyvän kannattaakin miettiä, miten eläke kertyy ja mitä vaihtoehtoja omien eläkevarojen kartuttamiseen on.

Luotatko siihen, että eläkejärjestelmä tarjoaa sinulle tulevaisuudessa riittävän eläketurvan? Onko mahdollista, että haluaisit jäädä eläkkeelle ennen tavoite-eläkeikää? Tällaisissa tilanteissa pitää asia huomioida myös oman talouden osalta.

Eläkesäästäminen on varautumista tulevaan

Eläke ja eläkkeen saaminen tuntuvat itsestäänselvyyksiltä. Kun saamme työuramme kunnialla päätökseen, on aika hengähtää ja nauttia elämästä. Taloudellisesti tukena työelämän jälkeisessä ajassa toimii työeläke ja mahdollisesti elämän aikana kertyneet säästöt.

Yhä useampi työssäkäyvä haaveilee hieman rauhallisemmasta työtahdista tai jopa siirtymisestä eläkkeelle ennen varsinaista eläkeikää. Tämä vaatii luonnollisesti myös taloudellista varautumista. ”Moni suomalainen aloittaa omien eläkeasioiden pohdinnan vasta 50 ikävuoden paikkeilla. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, mutta mitä aikaisemmin säästämisen aloittaa, myös sitä pienemmällä kuukausierällä päästään haluttuun tavoitteeseen”, Tsupari summaa.

Eläkesäästäminen voi olla osa isompaa kokonaisuutta

Hieman alle puolet suomalaisista on varautunut taloudellisesti eläkepäiviä varten säästämällä tai sijoittamalla.

Miksi eläkesäästäminen ei ole sen yleisempää? Eläkeiän häämöttäessä kaukana tulevaisuudessa eläkesäästäminen voi tuntua turhan pitkältä sitoutumiselta. Mutta on hyvä muistaa, että sinun ei tarvitse säästää ainoastaan eläkepäivien varalle, vaan eläkesäästäminen voi olla yksi osa kokonaisuutta. Voit esimerkiksi säästää niin äkillisiä menoja varten kuin jonkin unelman toteuttamiseksi seuraavan vuosikymmenen aikana sekä kerryttää varallisuutta eläkepäiviä varten.

Esimerkki:

Päätät aloittaa säästämisen ja laittaa säästöön 100 euroa kuukaudessa esimerkiksi rahastoon eläkepäiviä ajatellen. Saat eläkesijoituksellesi keskimääräistä tuottoa 5 %. Kuinka paljon sinulle on karttunut varoja 25 vuoden päästä?

Vastaus: 58 812 euroa

Eikös tämä lähes 60 000 euron summa olisi varsin mukava vararahasto eläkepäiviä ajatellen?

Mitoita eläkesäästäminen oikein

Eläkesäästämisessä pitkäjänteisyys on valttia. Kuukausittain sivuun laitettavan summan ei välttämättä tarvitse olla suuri, jos ajanjakso on pitkä. Etenkin pitkäaikaisessa säästämisessä kannattaa itse säästötapahtuma tehdä mahdollisimman automaattisesti.

Etenkin eläkesäästämistä suunniteltaessa kannattaakin säästäminen mitoittaa siten, että säästöjä ei tarvitse heti olla nostamassa käyttöön. Eläkesäästöjen lisäksi onkin hyvä kartuttaa vararahasto yllättäviä menoja ajatellen.

Miten säästäminen kannattaisi mitoittaa? Hyvänä ohjenuorana voi säästämisessä pitää niin sanottua 10/30/60-sääntöä, jonka mukaan kuukausittaisen nettopalkan käyttö tulisi jakaa seuraavasti:

• 10 % säästöön
• 30 % välttämättömiin kuluihin (esimerkiksi asuminen, sähkö ja vakuutukset)
• 60 % käyttövaroihin (ruoka, harrastukset jne.)

Tämä 10/30/60-sääntö on helppo tapa hahmottaa ja hallita omaa kulutusta. Säästämisen näkökulmasta hyvää mallissa on se, että säästöön menevä osuus (10 % nettopalkasta) laitetaan ensiksi sivuun. Tällöin et siirrä säästöön kuukausittaisten menojen jälkeen mahdollisesti jäljelle jäävää summaa, vaan siirrät säästösumman ensimmäisenä sivuun heti palkan tullessa tilille.

Kolme vinkkiä eläkesäästämiseen

1. Laske arvio omasta työeläkkeestäsi. Tuntuuko arvioitu eläkkeen määrä riittävältä?

2. Jos koet tarvitsevasi säästöjä eläkepäivien varalle, laske kuinka paljon sinulla on varaa säästää kuukausittain.

3. Tee päätös aloittamisesta.

Haluatko keskustella aiheesta asiantuntijan kanssa?

Varaa aika tapaamiseen