Aktiivinen rahasto vai ETF – miksi pelkkä passiivinen sijoittaminen ei vain riitä?

Sijoittaminen on tänä päivänä helpompaa kuin koskaan – ja valinnanvaraa on runsaasti. Yhä useampi sijoittaja aloittaa matkansa passiivisilla ETF-tuotteilla, ja hyvästä syystä: ne ovat läpinäkyviä, pääsääntöisesti edullisia ja tehokkaita hajautusvälineitä.

Mutta riittääkö passiivinen indeksisijoittaminen yksinään tuomaan toivottua turvaa tai tuottoa kaikissa markkinatilanteissa?

Vastaus on: ei välttämättä.

ETF:t voivat olla erinomainen osa sijoitussalkkua, mutta ne eivät ole koko vastaus. Sijoittajan tavoitteet, riskinsietokyky ja kulloinenkin markkinasyklin vaihe vaikuttaa olennaisesti siihen, millainen sijoitustapa toimii parhaiten. Aktiivisesti hoidetut rahastot tarjoavat monia etuja, joita passiivinen strategia ei kykene saavuttamaan – etenkin silloin, kun markkina horjuu, kun kuplat puhkeavat tai kun tilanne vaatii nopeaa reagointia.

Passiivinen sijoittaminen on saanut vahvan aseman sijoituskeskusteluissa, ja osa sijoittajista suhtautuu ETF-sijoittamiseen lähes ideologisesti: "Miksi maksaisin kuluja aktiivisesta hoidosta, kun voin vain seurata indeksiä?"

Tämä kysymys on perusteltu – mutta siihen kannattaa suhtautua kriittisesti. Indeksin seuraaminen ei ole mitenkään riskitöntä, eikä se anna sijoittajalle suojaa silloin, kun markkinat myllertävät tai kun yksittäiset toimialat ja yhtiöt menettävät nopeasti arvonsa.

Ajattele tilannetta, jossa sijoitat täysin passiivisesti maailman seuratuimman osakeindeksin, Yhdysvaltain S&P 500 -indeksin mukaisesti. Tällöin hyväksyt automaattisesti sen, mitä indeksi sinulle tarjoaa – hyvät ja huonot yhtiöt, ylipainotukset teknologiaan tai suuriin hype-nimiin, sekä täyden altistuksen markkinan liikkeille.

Indeksi ei ajattele. Se ei analysoi tilannetta, tee eroa vahvojen ja heikkojen yhtiöiden välillä tai reagoi markkinakriiseihin. Siksi on tärkeää tietää, mitä ETF oikeastaan tarjoaa – ja mitä se ei tarjoa.

Ja entä jos sinulla olisi mahdollisuus valita tarkemmin, painottaa vastuullisuutta, jättää riskialttiit toimijat pois tai hyödyntää osaavan ammattilaistiimin näkemyksiä markkinasta?

Alle tarjoilen kahdeksan perusteltua syytä, miksi aktiivinen rahasto voi tarjota etuja pelkkään passiiviseen ETF-sijoittamiseen verrattuna.

1. Mahdollisuus ylituottoon

Aktiivisesti hoidetuissa rahastoissa ammattimaiset salkunhoitajat pyrkivät valitsemaan parhaat kohteet (osakkeita, joukkovelkakirjalainoja, kiinteistöjä, jne.) ja myös ajoittamaan markkinaliikkeitä paremmin kuin passiiviset indeksirahastot, mikä voi johtaa indeksin ylittävään tuottoon – myös rahastosta perittyjen kulujen jälkeen.

Passiivinen ETF tuottaa aina ja vain indeksin verran miinus tuotteen kulut, joten indeksin ”voittaminen” ei siten ole käytännössäkään kovin mahdollista.

Hyvinä aikoina markkinan keskimääräinen tuotto varmasti kelpaa sijoittajille, mutta mahdollisten ja historiassa säännöllisesti eteen tulevien markkinalaskujen ja -kriisien keskellä keskimääräinen 20-30 %:n tappio ei välttämättä kauheasti lämmitä taskun pohjalla?

2. Suojautuminen markkinariskeiltä

Aktiivisesti hoidetuissa rahastoissa salkunhoitajat voivat sääntöjen puitteissa vähentää rahaston riskisijoituksia, tiettyä osake- tai toimialapainoa tai siirtyä defensiivisiin sijoituksiin markkinoiden laskiessa. Ne voivat halutessaan myös jättää kokonaan pois riskialttiita sektoreita.

Passiivisesti hoidetut rahastot/ETF:t pysyvät sen sijaan indeksissä, tapahtui mitä tapahtui ja sijoittaja altistuu siten koko markkinan liikkeille. Jos indeksi laskee, ETF laskee samalla tavalla + tuotteesta veloitettavat kulut, eikä erityisen aktiivista riskienhallintaa ole toisin sanoen käytössä.

Esimerkiksi vuoden 2008 finanssikriisin iskiessä monet aktiiviset rahastot onnistuivat vähentämään sijoittajiensa tappioita siirtymällä vakaampiin sijoituksiin, kun taas S&P 500 -indeksi laski verraten lyhyessä ajassa miltei -60 % (lokakuun 2007 huipuista maaliskuun 2009 pohjille).

3. Joustavuus sijoitusstrategiassa ja mahdollisuus reagoida

Aktiiviset rahastot voivat mukauttaa sijoituksiaan ja painotuksiaan salkussa markkinaolosuhteiden muuttuessa ja tekevät tämän sijoittajiensa puolesta.

Esimerkiksi teknologian ”uuden nousukauden” aikana 2010-luvulla monet aktiiviset rahastot lisäsivät teknologiasektorin painoa, mikä johti korkeampiin tuottoihin verrattuna laajoihin indekseihin, jotka eivät reagoineet muutokseen yhtä nopeasti tai ennakoivasti.

ETF:t seuraavat indeksiä eikä niiden ”salkunhoitaja” voi reagoida tai tehdä muutoksia talouden tai yritysten tilanteen muuttuessa. Tämä tarkoittaa, että ETF:ssä pysyvät mukana myös huonosti menestyvät yhtiöt. Esimerkki: S&P 500 -ETF:ssä oli mukana Lehman Brothers ennen sen konkurssia vuonna 2008 – aktiivinen rahasto ja osaava salkunhoitaja olisi voinut myydä osakkeet ajoissa.

4. Mahdollisuus hyödyntää markkinoiden tehottomuuksia

Aktiivisten rahastojen salkunhoitajat voivat tunnistaa ja hyödyntää markkinoiden hinnoitteluvirheitä ja erikoistilanteita, kuten esimerkiksi potentiaalisia yritysjärjestelyjä, osakeanteja, jne. Lisäksi eksoottisimmilla ja vähemmän seuratuilla markkinoilla aktiiviset rahastot ovat usein ylittäneet vertailuindeksinsä tuoton hyödyntämällä paikallista asiantuntemusta, informaation rajallisuutta ja analyysitoimintaa.

Aktiiviset salkunhoitajat voivat nopeasti reagoida markkinatapahtumiin, kuten yritysostoihin tai sääntelymuutoksiin, säätämällä salkkuaan vastaavasti. Tämä voi suojata sijoittajan varoja. Aktiivisten rahastojen salkunhoitajat voivat joustavammin hyödyntää uusia säännöllisesti eteen avautuvia mahdollisuuksia ja tilanteita, joita passiiviset strategiat eivät pysty hyödyntämään – varsinkaan jos kohde ei edes löydy seuratusta indeksistä.

5. Parempi riskienhallinta

Aktiiviset rahastot voivat hallita sijoitusten riskiä vähentämällä omistuksiaan korkean volatiliteetin omaavissa kohteissa, osakkeissa tai sektoreissa. Tämä voi johtaa tasaisempaan tuottoprofiiliin ja pienempiin tappioihin markkinoiden heilahteluissa. Pelkän tuoton sijasta pitkässä juoksussa järkevästi toimivalle sijoittajalle pitäisi olla ensiarvoisen tärkeää se, millaisella tuotto-riskisuhteella tuotto on kulloinkin ja myös yli ajan saavutettu.

6. Hype-osakkeiden välttäminen

Passiiviset ETF:t ovat sidottuja indeksiin, mikä usein voi johtaa ylipainotukseen yliarvostetuissa osakkeissa. Ne voivat ts. olla raskaasti painottuneita tiettyihin markkina-arvoltaan suuriin yhtiöihin tai sektoreihin, mikä lisää riskiä, jos kyseinen sektori alkaakin suoriutua huonosti tai kupla ns. puhkeaa.

Alkuvuoden voimakas myyntipaine amerikkalaisissa teknologiayhtiöissä on tästä hyvä ja ajankohtainen esimerkki. Aktiiviset ja ammattitaitoiset salkunhoitajat voivat sen sijaan ennakoida ja välttää tai keventää hype-osakkeita ja sektoreita ja keskittyä fundamentaalisesti vahvempiin yrityksiin ja kohteisiin, vähentäen siten rahastosijoittajan riskiä kuplahinnoittelun aikana.

7. Pienyhtiötutka käytössä

Aktiiviset rahastot voivat sijoittaa pienempiin, lupaaviin yhtiöihin, jotka eivät ole vielä mukana suurissa indekseissä ja siten välttämättä ETF-sijoituksissa. Esimerkiksi aktiiviset pienyhtiörahastot ovat usein tuottaneet merkittäviä ylituottoja löytämällä kasvuyrityksiä jo ennen kuin ne päätyvät suurten indeksien koostumukseen. Samaa pätee esimerkiksi listaamattomiin sijoituskohteisiin (Pääomasijoitukset), jotka lähtökohtaisesti eivät päädy ETF-sijoituksiin.

8. Vastuullisuus näkyy aktiivisen rahaston valinnoissa

Moni sijoittaja haluaa tänä päivänä varmistua siitä, että sijoitukset tehdään vastuullisesti. Aktiiviset rahastot voivat tehdä syvällistä ESG-analyysiä ja osakevalinnan kautta ottaa salkkuun vain yrityksiä, jotka täyttävät tietyt tarkat vastuullisuuskriteerit. Tämä voi myös johtaa parempiin pitkän aikavälin tuottoihin, sillä vastuullisesti toimivat yritykset ovat usein kestävämpiä ja vähemmän alttiita skandaaleille.

Historiassa ikäviä esimerkkejä ESG-asioiden unohtamisesta ja niistä aiheutuneista tappioista sijoittajille on lukuisia. ESG-painotteisia ETF-sijoituksiakin toki tänä päivänä löytyy, mutta ne ovat vähemmistössä suuria indeksejä seuraaviin ETF:iin nähden.

ETF:t ovat hyödyllisiä – mutta eivät täydellisiä

Passiiviset ETF:t voivat olla erinomainen väline hajauttamiseen ja kustannustehokkaaseen sijoittamiseen. Ne ovat loistava vaihtoehto monille, mutta ne eivät ole riskittömiä.

Passiivinen sijoittaminen ei aina ole optimaalista, ja sijoittajien tulisi niidenkin kohdalla ymmärtää, mihin he ovat sijoittamassa. Riskienhallinta, markkinaympäristön ymmärtäminen ja ETF:n seuraaman indeksin rakenteen analysointi ovat avainasemassa.

Tietyt ETF:t voivat sisältää korkean vivutuksen tai johdannaisia, sillä monet erikoistuneet ETF:t käyttävät vipuvaikutusta (esim. 2x tai 3x vipu ETF:t), mikä tarkoittaa, että tappiot voivat kasvaa huomattavasti markkinoiden laskiessa.

Osa ETF:stä taas voi seurata huonoja tai harvinaisia indeksejä – kaikki indeksit eivät yksinkertaisesti ole laadukkaita, ja jotkin ETF:t seuraavat huonosti hajautettuja tai harvinaisia indeksejä, jotka eivät tarjoa järkevää sijoitusstrategiaa.

Esimerkki: pienien reuna-alueiden ETF:t, jotka sijoittavat epävakaille kehittyville markkinoille, voivat kärsiä korkeista kaupankäyntikustannuksista ja poliittisista riskeistä. Myös likviditeettiriski ja hintapoikkeamat on hyvä ottaa ETF-sijoittamisesa huomioon.

Vaikka varsinkin suurimmat ETF:t ovat hyvin likvidejä, pienemmillä ja harvemmin kaupatuilla ETF:illä voi olla merkittäviä hintaeroja todelliseen arvoonsa nähden. Tämä voi johtaa korkeampiin kaupankäyntikustannuksiin.

Esimerkiksi joidenkin pienempien ETF:ien markkinahinnat voivat hetkellisesti poiketa useita prosentteja niiden NAV-arvosta (net asset value), mikä tekee ostamisesta ja myymisestä kalliimpaa. Aktiivisilla rahastoilla tällaisia poikkeamia ei sallita.

Viisas sijoittaja yhdistää vahvuudet

ETF:t eivät ole huonoja – ne ovat tehokkaita. Mutta ne eivät yksin riitä, jos tavoitteena on sijoitussalkun hallittu arvonnousu ja vakaampi tuottoprofiili erilaisissa markkinaympäristöissä.

Aktiivisesti hoidettu rahasto tarjoaa enemmän kuin pelkän indeksin seuraamista. Se tarjoaa mahdollisuuden parempaan riskienhallintaan, joustavuuteen ja markkinamahdollisuuksien hyödyntämiseen – sijoittajan puolesta.

ETF:t täydentävät hyvin salkkua, mutta aktiivinen rahasto voi tuoda siihen lisäarvoa, jota passiivinen ei kykene tarjoamaan. Lisäksi – jos kaikki sijoittaisivat passiivisesti, kuka hinnoittelisi markkinan oikein kriisitilanteessa?

Millaiset sijoitusratkaisut tukevat parhaiten sinun tavoitteitasi?

Haluaisitko keskustella, millainen yhdistelmä aktiivista ja passiivista sijoittamista voisi sopia juuri sinun tavoitteisiisi ja elämäntilanteeseesi?

Tutustu aktiivisesti hoidettuihin Alexandria-rahastoihin ja ole meihin yhteydessä matalalla kynnyksellä.

Tutustu Alexandrian rahastoihin

Varaa aika sijoitusasiantuntijalle