Stressi rahasta heikentää arjen hallinnan tunnetta - 5 ohjetta oman talouden ohjaamiseen

Viime vuosina on tehty useita tutkimuksia siitä, kuinka rahan niukkuus rajoittaa luovaa ajattelua ja tuo arkeen jatkuvaa stressiä. Suomessa on kuitenkin myös paljon ihmisiä, joita niukkuus ei todellisuudessa kosketa, mutta silti raha-asiat mielletään yhdeksi suurimmista stressin aiheuttajista. Heillä on rahaa tarpeeksi hyvän elämänlaadun rakentamiseen, mutta siitä huolimatta jokin yhtälössä ei toimi, vaan aiheuttaa stressiä. Se kielii siitä, että jokin talouden hallinnassa ja suunnittelussa ei toimi toivotulla tavalla.

Rahankäytöstä johtuva tahaton mutta itse aiheutettu stressi vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun. Mielessä voi painaa tieto siitä, että mikä tahansa iso menoerä romuttaa budjetin, ja raha tuntuu valuvan aina johonkin muuhun kuin itselle tärkeiden asioiden toteuttamiseen. Keräsimme viisi ohjetta, jotka auttavat tiedostamaan omaa kulutusta ja lieventämään raha-asioiden aiheuttamaa stressiä.

1. Vähennä kiirettä

Useimmiten arjen kiire kulkee käsi kädessä tiedostamattoman tuhlailun kanssa. Elämäntapamme on usein niin kiireistä, että kuluttamisen tiedostaminen ei ole päällimmäisenä mielessä. Heräteostokset lisäävät nopeaa mielihyvää kiireen keskellä. Ulkona syöminen voi olla vakio, sillä ruokia ei ehdi suunnitella tai laittaa. Arjen epäsäännöllisyys ja kiireisyys ajavat kohti elämäntapaa, jossa omat tavat voivat tulla kalliimmaksi kuin uskookaan.

Kiireen vähentäminen ei ole helppoa, mutta se on mahdollista. Usein auttaa, että varaa viikonkulun suunnitteluhetken, jolloin pystyy epäsäännöllisessäkin rytmissä ennakoimaan asioita paremmin. Kaoottiseenkin arkeen voi luoda hetkiä, jolloin ehtii lepäämään ja pysähtymään. Se vaatii usein rytmin uudelleenjärjestämistä ja joistain asioista luopumista tai niiden delegointia. Se on kuitenkin sen arvoista, sillä rennompi mieli kykenee näkemään asioita kirkkaasti.

Tee esimerkiksi näin: Perhe-elämän rytmittämisestä voit sopia perheesi kanssa sen, että sunnuntai-iltaisin iltapalalla käydään läpi seuraavan viikon aikataulut eli työkuviot sekä harrastukset ja muut menot.

2. Tiedosta arvosi

Usein oman ajan löytäminen muuttuu helpommaksi, jos pohtii omia henkilökohtaisia arvoja ja tarkistaa, toimiiko niin, että ne edistävät arkea. Kiire saattaa saada syömään kalliisti ulkona joka päivä, vaikka oikeasti nauttii ruoanlaitosta. Tällöin omien arvojen tiedostaminen auttaa hahmottamaan, mitä muutoksia elämässä pitäisi tehdä, jotta aikaa löytyisi enemmän sille, mikä tekee onnelliseksi.

Arvokkailla ostoksilla saattaa korvata jotain muuta, kuten rakkaan harrastuksen laiminlyöntiä. Ostaminen palkitsee välittömästi, mutta vaikutus ei kestä pitkään. Usein tarpeettomien ostosten teosta saattaa seurata katumus. Kun elää omien arvojen mukaista elämää, tyytyväisyys lisääntyy eikä välittömän palkinnon toiminta tunnu enää niin merkitykselliseltä.

Tee esimerkiksi näin: Mieti, mitkä asiat ovat oikeasti niitä, jota ilman sinun on vaikea olla onnellinen. Näitä asioita voivat olla läheisten kanssa vietetty aika, riippumatossa loikoilu omissa ajatuksissa tai rakkaaseen harrastukseen heittäytyminen.

Sen jälkeen tee konkreettinen suunnitelma, miten voit lisätä tuota asiaa elämääsi enemmän. Jos se vaatii arjessa ajankäytön uudelleensuunnittelua, pohdi, mitä mieluusti karsisit tärkeämmän asian tieltä. Silloin kiireessä hankitut pikapalkinnot, kuten heräteostokset, jäävät vähemmälle.

3. Luo tavoitteet

Kun on selvillä omista arvoista ja asioista, joihin mieluiten panostaa aikaansa ja varojaan, on aika luoda konkreettiset tavoitteet. Tavoite voi olla esimerkiksi se, että löytää kerran viikossa aikaa tärkeälle harrastukselle ja kalenteroi sen itselleen. Pitkän tähtäimen tavoitteen kohdalla kannattaa miettiä mahdollisimman selkeä päämäärä, kuten vaikka se, että haluaa eläköityä viittä vuotta aiemmin.

Nimeämällä tulevaisuuden tavoitteet voi tehdä suunnitelman siitä, miten tuohon tavoitteeseen pääsee. Jos haluat tulevaisuudessa purjehtia maailman merillä, on aika ottaa selvää, mitä se vaatisi arjen teoissasi nyt. Suuret suunnitelmat vaativat usein myös tavoitteellisen säästösuunnitelman.

Tee esimerkiksi näin: Tee realistinen suunnitelma siitä, millaisen säästöajan ja -määrän tärkeän unelman toteuttaminen vaatii tästä eteenpäin, kuukausitasolla.

4. Tee kuukausibudjetti

Kun tavoitteet on luotu, auttaa kuukausibudjetti kohtaamaan todellisen elämäntavan ja kulutuksen. On hyvä seurata parin kuukauden verran omia tuloja ja menoja, jotta tunnistaa talouden vuotokohdat. Sen pohjalta voi luoda kuukausibudjetin, joka on realistinen mutta tiedostava. Kun olet tietoinen siitä, miten oma taloutesi voi, stressi vähentyy huomattavasti. Oman talouden hallinta on yksi merkittävimmistä elämänhallinnan tunteeseen vaikuttavista tekijöistä.

Kuukausibudjetin avulla voit suunnitella kulutuksen vastaamaan todellisia tavoitteitasi. Yllätykset eivät myöskään kaada koko budjettia, kun tiedät, ettei kaikki, mikä tulee, myös mene viheltäen. Tämä tieto poistaa tulevaisuuteen liittyvää stressiä ja auttaa elämään tässä hetkessä rauhallisin mielin. Sen lisäksi tieto siitä, että oma elämä ja haaveittesi toteuttaminen ovat omissa käsissäsi, lisää todellista tyytyväisyyttä. Tällöin turha stressi ei pääse niin helposti nakertamaan elämänlaatuasi.

Tee esimerkiksi näin: Oman talouden tarkasteluun kannattaa ottaa avuksi esimerkiksi 10/30/60-sääntö. Tämän mallin mukaan vakituisesti työssäkäyvän tulisi mitoittaa menonsa niin, että hän pystyy joka kuukausi laittamaan säästöön noin 10 % nettopalkasta. 30 prosenttia lasketaan menevän asumiseen ja 60 prosenttia kulutukseen.

5. Tee suunnitelma säästämiseen

Jotta tulevaisuudessa on mahdollista tehdä haaveista totta, säästäminen on välttämätöntä. Se tuo myös puskuria elämän yllätyksiin, mikä niin ikään vähentää stressiä. Kun oma budjetti on tiedossa, säännöllinen säästäminen pitkällä aikajänteellä mahdollistaa pienempienkin summien kasvattamisen merkittäviksi säästöiksi.

Toisin kuin usein ajatellaan, monella normaalituloisella suomalaisella olisi hyvin mahdollisuus aloittaa tavoitteellinen säästäminen tai sijoittaminen. Neljännes suomalaisista ei sijoita tai säästä ollenkaan. Riskejä pelätään usein turhaan - on olemassa erilaisia sijoitusmuotoja, joissa varoille on mahdollista saada tehokas hajautus ja valittu tuotto- ja riskitaso.

Tee esimerkiksi näin: Jotta säästöt todella kasvavat, rahastoihin tai osakkeisiin säästäminen ja sijoittaminen on yksi hyvä keino. Kun rahat eivät ole säästössä pelkästään pankkitilillä, ei myöskään houkutus niiden käyttämiseen hetken mielitekoihin ole niin suuri.

Kun säästöpotti hiljalleen kasvaa, säästämiseen ja sijoittamiseen voi syntyä jopa koukuttavuuden tunne, eikä tuhlailu tunnu enää yhtä antoisalta. Samalla mielenrauha kasvaa, kun pystyy hahmottamaan, kuinka taloudellista puskuria kertyy.

Itse luotua stressiä rahasta ja sen käytöstä voi helpottaa ottamalla selvää omasta taloudellisesta tilanteestaan. Tiedostaminen ja realistiset tavoitteet tuovat hallinnan tunnetta, ja estävät talouteen liittyvän stressin nakertamasta arkea sekä mieltä. Silloin turha huoli ei vie huomiota niiltä asioilta, jotka oikeasti ovat omassa elämässä henkilökohtaisesti merkittäviä.

Haluatko keskustella aiheesta asiantuntijan kanssa?

Varaa aika asiantuntijalle