Ikääntyminen - hyvä sijoitusmahdollisuus

Erityisen voimakkaasti ikääntyminen osuu Pohjoismaista lähivuosina Suomeen, jossa 65 vuotta täyttäneitä henkilöitä on nyt jo yli 1,2 miljoonaa – käytännössä siis joka viides suomalainen kuuluu tähän kasvavaan väestöryhmään. Osuus on Euroopan maiden korkeimpia. Väestöennusteiden valossa vuonna 2030 yli 65-vuotiaiden osuus on peräti yli 50 % koko Suomen aikuisväestöstä. Ikääntyneiden osuuden kasvu johtuu sekä eliniän pidentymisestä että syntyvyyden vähenemisestä. Elinajanodote paranee jatkuvasti kaikissa Pohjoismaissa, ja pisin elinikä on ennusteiden valossa luvassa suomalaisille naisille: 84 vuotta.

Suomalaisten miesten ja naisten eliniänodote (1750 – 2015)

Suomessa pian ennätysheikko huoltosuhde

Maamme väestöllinen huoltosuhde, eli lasten ja erityisesti eläkeläisten määrä sataa työikäistä kohden, kohoaa ikääntymisen myötä lähivuosina kipurajoille. Yksinkertaistettuna huoltosuhteessa on kyse siitä, että tietty määrä väestöstä on töissä ja maksaa veroja ja voi siten huoltaa tietyn määrän lapsia, nuoria, sairaita ja vanhuksia. Jos huoltajien ja huollettavien määrä joutuu pahasti epätasapainoon, on aito syy huoleen – voidaanko hyvinvointijärjestelmä säilyttää nykyisellään?

Suomen väestöllinen huoltosuhde oli vuonna 2020 Euroopan toiseksi suurin heti Italian jälkeen. Tällöin väestömme sataa työssäkäynti-ikäistä kohden vanhuksia ja lapsia oli Tilastokeskuksen arvioiden mukaan 62. Vielä vuonna 1987 suhde oli selvästi tasapainoisempi – silloin sataa suomalaista työssäkäynti-ikäistä kohden oli noin 50 huollettavaa. Muutosvauhti on todella voimakas seuraavan parin vuosikymmenen aikana, ja kehityksen odotetaan tasapainottuvan asteittain vasta 2030-luvun lopulta alkaen.

Suomen väestörakenne ja -ennuste vuoteen 2030

Väestön ikääntyminen on haaste eläkejärjestelmälle

Ikääntymisen tuoma paine on valtava myös suomalaiselle työeläkejärjestelmälle. Suomessa on 1,5 miljoonaa omaa eläkettä saavaa henkilöä. Eläkeläisten määrä on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana 180 000 hengellä eli merkittävät 13 prosenttia.

Eläkeyhtiöillä on hallussaan nyt ennätykselliset rahastoidut sijoitusvarat, noin 245 miljardia (9/2021), mutta samanaikaisesti sijoitusympäristö on matalien korkojen myötä muuttunut niille erittäin haastavaksi. Työeläkeyhtiöille on tuottanut hankaluuksia päästä sijoituksissaan lähelle 3,5 %:n reaalista vuosituottotavoitetta, jonka varaan Eläketurvakeskus (ETK) on laskenut suomalaisen työeläkejärjestelmän pitkän aikavälin kestävyyden. Omaa varautumista säästöjen ja sijoitusomaisuuden muodossa siis tarvitaan yksilötasolla tulevaisuudessa entistä enemmän.

Ikääntyminen luo työpaikkoja

Väestön ikääntyminen tuo erinomaisia mahdollisuuksia paitsi sijoittajalle, myös terveys- ja hoivasektorin yrityksille Suomessa ja vanhentuvassa Euroopassa laajemminkin. Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltomarkkina on vuosituhannen vaihteen jälkeen kasvanut peräti noin 6 %:n vuosivauhtia, eli moninkertaisesti Suomen talouskasvua nopeammin.

Alan voimakas kasvu näkyy myös Suomen työllisyyden tilastoissa. Suomen suurin työllistäjä ovat tällä hetkellä sosiaali- ja terveyspalvelut. Rakennemuutos on ollut nopeaa, sillä vielä vuonna 2007 Suomen suurin työllistäjä oli teollisuus. Finanssikriisin jälkeen tuottavan teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet jopa 100 000:lla.

Vuoden 2018 lopussa terveys- ja sosiaalipalveluissa työskenteli yhteensä 399 492 henkilöä, joista 69 prosenttia julkisella sektorilla. Alan yksityinen sektori on kasvanut merkittävästi tällä vuosituhannella: sosiaalipalvelujen piirissä työskentelevistä lähes 80 prosenttia oli töissä julkisella sektorilla vuonna 2000, kun vuonna 2018 julkinen sektori työllisti heistä enää 63 prosenttia.

Mitkä alat hyötyvät ikääntymisestä?

Terveys-, hoiva- ja lääkeyhtiöt ovat väestön ikääntymisen itsestään selviä voittajia. Erilaisille senioreihin kohdistuville erikoispalveluille ja -tuotteille on tulevaisuudessa kuitenkin voimistuvaa kysyntää muillakin liike-elämän sektoreilla.

Eläköitynyt ja eläköityvä suuri sukupolvi on Suomessa vasta ensimmäisiä sukupolvia, jotka ovat keskimäärin ehtineet kerryttää merkittävää varallisuutta säästöön, ja paitsi että he elävät terveempään ja pidempään, he haluavat myös kuluttaa ja nauttia elämästä.

Esimerkiksi teknologia, rakentaminen, vähittäiskauppa, kulutustuotteet ja -palvelut sekä rahoitussektori ovat kaikki potentiaalisia hyötyjiä, mikäli ne onnistuvat lanseeraamaan ja räätälöimään kasvavan väestönosan tarpeisiin suunnattuja ratkaisuja. Suosiotaan voimakkaasti kasvattaneet hoivakiinteistörahastot ovat tästä eräs hyvä esimerkki.

Poliittinen ohjailu vaikuttaa

Kotimaisten hoiva-alan yhtiöiden tulevaisuudennäkymiin vaikuttavat monet poliittiset muuttujat, kuten sote-uudistuksen myötä syntyneet hyvinvointialueet. Myös alan yhtiöiden ylisuurien voittojen syntymistä ja yksityisten toimijoiden yhdistymistä saatetaan pyrkiä rajoittamaan poliittisista syistä. Tämänkaltainen ohjailu on toimialalle yhtäältä riski, mutta toisaalta yhteiskunta on tulevaisuudessa niin valtavan kysyntähaasteen edessä että olisi odotettavaa, että alan säätely lopulta joustaa tarpeen vaatiessa. Väestön ikääntymisen, kuntien verraten heikon taloustilanteen ja rajallisten resurssien vuoksi kysyntä yksityisille hoiva- ja terveyspalveluille kasvaa varmuudella, ja kasvu tuskin jää vain muutaman toimijan käsiin.

Skaalaedut ja yrityksen tunnettuus korostuvat hoiva-alalla, mutta tilausta riittää jatkossa myös erikoistuneille ja pienemmille toimijoille. Palvelutarjoajan maine ja palveluiden laatu ovat äärimmäisen tärkeitä kilpailutekijöitä, eivät yksin hinta ja tehokkuus, koska kysymys on kuitenkin ihmisten hoiva- ja hyvinvointipalveluista. Se, että eläköityneellä suurella ikäpolvella on käytettävissään enemmän varoja omiin tarpeisiinsa ja hoivapalveluihinsa, mahdollistaa hyviä markkina-asemat erilaisille toimijoille. Pörssilistautumisia voi siis sektorille (toivottavasti) olla luvassa lisää.

Lääketeollisuus on selvä voittaja

Lääkkeiden ja terveyspalvelujen kysyntä kasvaa väestön eläessä pidempään. Vaikka länsimainen väestö ikääntyy nopeasti, niin samaa tapahtuu jo esimerkiksi väkirikkaassa Kiinassa. Kansainvälisten tutkimusten mukaan yli 60-vuotiaiden osuus koko maapallon väestöstä kasvaa peräti 500 miljoonalla ihmisellä nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Tällöin yli 60-vuotiaat muodostuisivat jo lähes 17 % koko väestöstä, kun osuus nyt on noin 12 %. Terveydenhoito- ja lääkekustannukset nousevat tutkitusti selvimmin väestön vanhemmissa ikäluokissa.

Ikääntymisen lisäksi toinen merkittävä kasvu-ajuri globaaleille lääkeyhtiöille on kehittyvien maiden vaurastuminen. Vaurastumisen myötä elintasosairaudet yleistyvät monissa kehittyvissä maissa. Terveydenhuoltojärjestelmät kattavat vähitellen yhä suuremman osan väestöstä, jolloin lääkkeiden ja terveyspalvelujen kysyntä kasvaa.

lähteet: Tilastokeskus, Työeläkevakuuttajat TELA ry, Valtiovarainministeriö, Findikaattori, Norden.org

Haluatko keskustella säästämisestä ja sijoittamisesta asiantuntijan kanssa? Varaa aika sijoitusneuvojalle!

Varaa aika henkilökohtaiseen tapaamiseen