Korkoa korolle -ilmiö vaurastuttaa kuin varkain

Mistä korkoa korolle -efektissä on kysymys?

Ilmiö on niin vaikuttava, että suhteellisuusteorian isän Albert Einsteinin väitetään kutsuneen sitä maailman kahdeksanneksi ihmeeksi. Efektissä on kyse siitä, että alkuperäisen pääoman lisäksi myös korolle kertyy korkoa, jotka kasvavat korkoa ja niin edelleen… joko huimaa?

Pienemmälläkin alkupääomalla saadaan siis suuri tuotto, kun summa saa kasvaa korkoa korolle riittävän pitkään. Toisin sanoen sijoittamalla saman pääoman 40 vuodeksi tai 20 vuodeksi saat ensin mainitussa tapauksessa moninkertaisen tuoton. Voisikin siis sanoa, että raha tekee työtä puolestasi.

Ainoa asia, mistä sinun tarvitsee huolehtia, on pääoman kerääminen. Se taas onnistuu mukavasti jo satasen kuukausittaisella säästämisellä. Mitä aikaisemmin aloitat, sitä pienempi summa riittää samaan lopputulokseen.

Aloita ajoissa, saat vähemmällä enemmän

Mitä nuorempana ryhdyt säästämään, sitä varmemmin ajan taika vaikuttaa, ja sijoituksesi kasvaa korkoa korolle. Niinpä esim. sijoittamalla lapsesi lapsilisät fiksusti voit parhaassa tapauksessa järjestää hänelle seitsennumeroisen potin eläkeikään mennessä.

Eläkesäästäminen tai sijoittaminen tulevaisuuden varalle eivät yleensä erityisemmin kiinnosta nuoria – joitakin virkistäviä poikkeuksia lukuun ottamatta. On ihan luonnollista, ettei ikääntyminen omien vanhempien jorinoita kuunnellessa vaikuta mielenkiintoiselta puuhalta, eikä säästäminen jossakin tulevaisuudessa häämöttävää elämänvaihetta varten järin relevantilta.

Tämä on sääli: jo muutaman kympin kuukausittaisella säästöllä päästäisiin ajan mittaan melko mukavaan eläkepottiin, kun raha laitettaisiin tuottamaan 20 ikävuoden tienoilla. Alussa toki vuotuinen tuotto on pieni, mutta ajan mittaan tilanne kehittyy suotuisaan suuntaan.

Korkoa korolle -efektiin tutustuva nelikymppinen sen sijaan toivoo hartaasti aikakonetta. Olisipa aikanaan tullut laittaneeksi edes osan kesätyötienesteistä poikimaan – nyt ei tarvitsisi välttämättä säästellä ollenkaan, ja silti pääsisi käsiksi lokoisiin eläkepäiviin.

Säästämisen aloittamista ei kuitenkaan nelikymppisenkään kannata lykätä: jokainen säästetty kuukausi on puolellasi, ja nyt sinulla on todennäköisesti sijoitettavaksi suuremmat tulot kuin puuhakkaassa varhaisaikuisuudessa.

Sinulla on edelleen mahdollisuus saada kokoon muhkea potti eläkepäiviäsi varten, jos käyt toimeen heti.

Näin aika auttaa säästäjää (esimerkki)

Tarkastellaan kuvitteellisen esimerkin avulla, miten aika vaikuttaa säästämiseen.

20-vuotias sijoittaa rahastoon 5 000 euroa joka vuosi. 30 vuotiaana hänellä on noin 61 000 euroa ja 65-vuotiaana hänellä on teoriassa yli 618 000 euroa.

25-vuotiaana aloitettu 5 000 euron vuosittainen säästö neljän prosentin vuosituotolla paisuisi 65-vuotiaana n. 485 000 euroon.

30-vuotiaana aloitettu 5 000 euroa vuosittainen säästö neljän prosentin tuotolla olisi 65 vuotiaana n. 376 000 euroa.

35-vuotiaana aloitettu 5 000 euron vuosittainen säästö neljän prosentin tuotolla poikisi 65 vuotiaana n. 286 000 euroa.

Laskukaava ei ota huomioon inflaation vaikutusta, verotusta eikä mahdollisia kuluja.

Säännöllisyys on säästäjän toiseksi paras kaveri

Tärkeintä korkoa korolle -ilmiön hyödyntämisessä on siis aloittaminen mahdollisimman varhain, vaikka koskaan ei olekaan liian myöhäistä. Parhaiten efekti vaikuttaa, jos ajoissa aloitettu säästäminen on lisäksi säännöllistä. Ilmiö puree sitä voimakkaammin, mitä korkeampi tuotto ja mitä pidempi sijoitusaika on kyseessä.

Kuukausittainen säästäminen kannattaa automatisoida – tai ainakin hoitaa pois alta heti tilipäivänä. Jos perustat säästämisesi ”sille rahalle, joka kuun lopussa ehkä on jäänyt tilille”, on todennäköistä, etteivät hyvät aikeet päädy säännölliseksi tekemiseksi asti. Säästäjän haaveiden tielle asettuukin usein hänen oma psyykensä: säästämisen lykkääminen on sukua sille dieetille, joka alkaa huomenna, huomisen huomenna tai ensi viikolla.

Jos tuotoista maksetaan vuosittain vero, kuten pörssiosingoista ja pankkitilien koroista, efektin vaikutuksesta osa häviää sijoittajan saalispussista yhteiskunnan hyväksi. Sijoitusrahastot eivät maksa veroa tuotosta, vaan tuotot lisätään osuutesi päälle. Niihin sijoittamalla pääset hyötymään korkoa korolle -ilmiöstä tehokkaasti. Lue aiheesta lisää jokamiehen ja -naisen vaurastumisoppaasta.

Miksi sijoittaa, maksaahan pankkikin tililleni korkoa?

Äkkinäisemmän silmissä pankkitilin korolla ja sijoituksen tuotto-odotuksella on vain pieni prosentuaalinen ero. Miksi kannattaisi nähdä se vaiva, että siirtää kuukausittain satasen sijoituksiin, kun sen voi jättää kasvamaan korkoa myös omalle pankkitilille?

Tähänkin ilmaantuu takavasemmalta perusteluksi – mikäpä muukaan – kuin maailman kahdeksas ihme. Kun tuottoa ajan mittaan kertyy, ja myös sille maksetaan korkoa, moninkertaistuu korkoprosentin vaikutus.

Pankkitileille tyypillisesti maksettava, maksimissaan noin prosentin korko tuottaa tonnin säästölle 20 vuodessa n. 220 euron tuoton. Jo 5 % tuotto-odotuksella sijoitettaessa pääoman päälle saadaan yli 1 600 € tuotto.

Rahaa ei siis kannata pitää köllöttämässä joutilaana pankkitilillä, kun sen voisi myös laittaa puolestasi töihin.

Kokeile laskurilla, miten hyödyt korkoa korolle -ilmiöstä

Sijoittamisen tuottolaskurilla pääset testaamaan korkoa korolle -efektin vaikutusta omiin säästöihisi. Vaihtamalla säästämiseen käytettävää aikaa kymmenestä vuodesta kahteenkymmeneen, huomaat, että säästämisajan kaksinkertaistuessa tuotto (kuvassa alhaalla oikealla) nelinkertaistuu.

Olisiko nyt myös hyvä hetki tunnustella ajatusta eläkesäästöistä? Testaa laskurilla saman tien, paljonko ehdit saada kokoon eläkepäivien iloksi!

Sijoitusten arvo tai niistä saatava tuotto voivat nousta tai laskea, eikä sijoitettua pääomaa saa aina välttämättä takaisin.

Miten onnistua sijoittamisessa?

Varaa aika asiantuntijalle

Testaa sijoituslaskuria