Markkinasilmäys – huhtikuu 2025

Tullipolitiikka ravistelee markkinoita – miten sijoittajan tulisi toimia?

Osakemarkkinoiden alavireinen alkuvuosi kiihtyi huhtikuun alussa, kun Donald Trump ilmoitti mittavista uusista tullipäätöksistä "Liberation Day" -tilaisuudessa. Kaikille maille asetettiin 10 % yleinen tullitaso, ja useille tärkeille kauppakumppaneille – kuten Kiinalle (20 % + 34 %) ja EU:lle (20 %) – määrättiin korotetut tullit.

Tämän jälkeen kuultiin lukuisia vastatoimiin viittaavia kommentteja erityisesti EU:n ja Aasian suunnalta. Kiina ehti jo vastata asettamalla omia tullejaan (34 %).

Täysimittaisen kauppasodan ja sitä seuraavan taantuman todennäköisyys on kasvanut, ja markkinavolatiliteetin odotetaan pysyvän korkealla lähiviikkoina ennen kuin tilanne selkeytyy. Liikkeet voivat tämän vuoksi olla voimakkaita – kumpaankin suuntaan.

Mitä osakemarkkinoilla pelätään?

Markkinoita painaa nyt tullinokittelun myötä 1) epävarmuus talouskasvusta, mikä heijastuu 2) huolena yritysten tuloskehityksestä, mikä puolestaan vaikeuttaa sijoittajien kykyä arvioida osakkeiden oikeaa arvostustasoa.

Toisaalta osakkeiden arvostustasot ovat laskeneet viime päivinä jo merkittävästi, ja mikäli tullikiistasta päästään neuvotteluratkaisuun, taantuma voi edelleen olla vältettävissä – mikä loisi pohjan markkinoiden uudelle nousulle.

Hyvänä esimerkkinä toimii Japani, joka kertoi avaavansa kauppaneuvottelut Trumpin kanssa – tieto pelkistä neuvotteluista nostatti maan pörssiä välittömästi lähes 6 %.

Yhdysvaltain talous on edelleen kohtuullisen vahva katsottaessa taaksepäin (mm. työmarkkinat, tulosraportit ja yksityinen kulutus). Näin ollen edellytykset kasvun jatkumiselle ovat olemassa, mikäli tullipolitiikan ympärillä oleva epävarmuus hellittää.

Pessimistisessä skenaariossa tulee huomioida, että nyt esitetyt tullitasot veisivät Yhdysvallat yli sadan vuoden taakse kaupankäynnin historiassa – yli 20 % tullit tuonnille ovat poikkeuksellisia.

Tällainen kehitys hidastaisi selvästi talouskasvua (arviolta -1–2 prosenttiyksikköä BKT:stä) ja nostaisi inflaatiota (arviolta +1–2 %), erityisesti Yhdysvalloissa. Tämä puolestaan voisi heikentää yritysten tuloksia ja aiheuttaa lisälaskua osakkeiden arvostustasoissa.

Käännekohta lähellä?

Tullien poikkeuksellinen suuruus, niiden sekava laskentatapa, republikaanipoliitikkojen (esim. senaattori Ted Cruz) muuttuvat kannat sekä noin 50 valtion halukkuus neuvotella USA:n kanssa viittaavat siihen, että negatiivinen käänne on mahdollisesti saavuttanut huippunsa.

Arviomme mukaan todennäköisyys siirtyä kohti neuvotteluratkaisua on kasvanut.

Yksittäinenkin poikkeus yleisiin tulleihin esitettäisiin USA:ssa todennäköisesti poliittisena voittona (“USA gets a fair deal”), ja markkinat voisivat tulkita tämän merkkinä siitä, että neuvotteluratkaisut ovat myös mahdollisia. Jo pelkkä myönnytys vähentäisi pelkoja eskalaatiosta ja tukisi erityisesti vientivetoisia sektoreita, kuten teknologiaa ja konepajateollisuutta.

Trumpin tyylille on ollut ominaista tinkiminen ääritilanteesta keskilinjaan - edellisellä kaudella (vuonna 2019) USA ja Kiina allekirjoittivat ns. Phase One -sopimuksen, vaikka Trump oli aiemmin uhkaillut kaikenkattavilla tulleilla. Sijoittajat muistavat, että uhkauksia seurasi usein pehmennyksiä – “Trumpin melu ei aina merkinnyt toimintaa” oli hänen edellisen kautensa mantroja.

Vaikka tullit todennäköisesti jäisivät osin voimaan, yksittäinen diili voisi avata oven laajemmille helpotuksille tariffipolitiikassa, mikä parantaisi sentimenttiä – joskin kasvuennusteiden osalta markkinoilla säilyy edelleen epävarmuus.

Paljon riippuu siitä, mikä on Trumpin todellinen tavoite: pyrkiikö hän tasapainottamaan maan kauppatasetta ja palauttamaan tuotantoa Yhdysvaltoihin? Vai onko kyse keinoista rahoittaa talouskasvua ja investointipolitiikkaa? Tai kenties vaikutusyrityksistä korko- ja valuuttapolitiikkaan tai EU:n puolustusmenojen suuntaamiseen?

Mikäli jälkimmäinen – ns. strateginen pelottelu – on kyseessä, voi neuvotteluratkaisujen tie hyvinkin toteutua.

Taantuma ei vielä todennäköisin skenaario

Yhdysvaltojen talous ei toistaiseksi viittaa lähestyvään taantumaan.

Talouden kovassa datassa on edelleen vahvuutta; USA:n työmarkkinat ovat edelleen vahvat ja maaliskuussa luotiin 228 000 uutta työpaikkaa, mikä ylitti ennusteet. Myös maalle tärkeä yksityinen kulutus voi kohtuullisen hyvin edelleen: helmikuussa vähittäiskauppa kasvoi 1 %, reaaliaikainen korttidata osoittaa kulutuksen jatkuvan vakaana ja kestokulutushyödykkeiden tilaukset kasvoivat helmikuussa 1 %.

Q1:n talousluvut kärsivät tilapäisesti nettoviennin negatiivisesta vaikutuksesta, kun yritykset kiirehtivät ennakkotilauksia ennen tullien voimaantuloa. Tämä vaikutus tasoittunee loppuvuoden aikana, jolloin kasvun edellytykset paranevat, jos tullipelot helpottuvat.

Heikkoutta on sen sijaan ollut mm. kuluttajaluottamuksessa, mutta pandemian jälkeen sen yhteys kulutukseen on ollut vaimea – kuten myös Fedin pääjohtaja Powell totesi. Markkinoiden huoli painottuu nyt enemmän kasvuun kuin inflaatioon. Tullien vaikutus inflaatioon on yhä epävarmaa, mutta Fedin viestintä ja markkinoiden hinnoittelu tukevat näkemystä tilapäisyydestä.

Fedin arvioidessa inflaation riskejä se painottaa pitkän aikavälin markkinaperusteisia inflaatio-odotuksia – jotka ovat viime viikkoina laskeneet. Tämä avaa Fedille mahdollisuuden toteuttaa useampia ohjauskoron leikkauksia kuin aiemmin odotettiin. Nykyinen markkinaodotus noin neljästä leikkauksesta vuoden 2025 loppuun mennessä vaikuttaa perustellulta.

Saksan jättielvytys tukee Eurooppaa – ja Suomea

Geopoliittinen tilanne ja Yhdysvaltojen protektionistinen politiikka ovat selvästi herättäneet Saksan ja EU:n.

Saksassa kristillisdemokraattien johtaja ja tuleva liittokansleri Friedrich Merz on edistänyt merkittävää finanssielvytystä: 1 000 miljardin euron tukipaketti kattaa infrastruktuurin, vihreän siirtymän ja puolustuksen. Tämä kasvattaa Saksan potentiaalista tuotantoa tulevina vuosina ja tukee koko euroalueen kasvua – myös Suomen näkökulmasta.

Lisäksi EU-komissio on esittänyt yhteisiä puolustusinvestointeja, mikä viittaa rakenteelliseen käänteeseen kohti itsenäisempää ja tuottavampaa Eurooppaa. Trumpin linjaukset ovat siten toimineet myös herätyskellona Euroopan päättäjille.

Tasokorjaus Yhdysvalloissa

Yhdysvaltoihin kohdistunut tullihuoli ja toisaalta Euroopassa kasvanut elvytysoptimismi näkyivät markkinoilla. Eurooppalaiset osakkeet kehittyivät paremmin kuin yhdysvaltalaiset maaliskuussa, mutta yleisesti osaketuotot pysyivät negatiivisella alueella – ja heikkenivät edelleen huhtikuun alussa.

Yhdysvaltojen osakemarkkinat ovat nyt laajalti noin -20 % alkuvuoden huipuista. Suurimmat liikkeet nähtiin alkuvaiheessa teknologiajättien ("Magnificent Seven") osakkeissa, joiden arvostustasot olivat alkuvuonna korkeita.

Kurssilaskun myötä niiden hinnoittelu on kuitenkin palautunut realistisemmalle tasolle, mikä lisää niiden houkuttelevuutta jatkossa – erityisesti hitaamman kasvun ympäristössä, jossa megatrendit kuten tekoäly tukevat valikoituja kasvuyhtiöitä enemmän kuin syklisiä toimialoja.

Myös korkomarkkinoilla voimakkaita liikkeitä

Helmikuun lopun koronlaskujen jälkeen Yhdysvaltain pitkät korot nousivat lievästi maaliskuussa, kun taas Euroopassa – erityisesti Saksassa – nähtiin selvempää nousua Saksan elvytyspaketin myötä. Huhtikuun alussa kasvuun liittyvä epävarmuus painoi kuitenkin korkoja uudelleen alkuvuoden pohjille.

Turvallisimmat korkosijoitukset ovat toimineet tehokkaana hajautuksena. Inflaatio-odotukset pysyivät maaliskuussa vakaana ja ovat laskeneet huhtikuussa, ja markkinahinnoittelu ennakoi tällä hetkellä noin neljää ohjauskoron leikkausta Fediltä ja EKP:lta vuoden 2025 loppuun mennessä.

Muutokset Alexandrian varainhoitorahastoissa

Alexandrian allokaatiorahastoissa tehtiin maaliskuussa muutos, jossa globaaleissa osakkeissa siirrettiin maltillisesti varoja arvofokusoidusta strategiasta kasvufokusoituun. Samalla yhdysvaltalaisten osakkeiden paino nousi hieman, vaikka pysyi edelleen alipainossa lähes koko tarkastelujakson ajan.

Taustalla oli arvostuserojen merkittävä tasoittuminen sekä näkemys kasvuyhtiöiden paremmasta suoriutumisesta mahdollisessa taantumaskenaariossa. Osakkeet olivat edelleen lievässä ylipainossa koko maaliskuun ajan, keskittyen erityisesti Euroopan markkinoihin. Huhtikuun alussa riskitasoja kuitenkin kevennettiin lähelle neutraalia tasoa.

Tulevien kuukausien kehitys riippuu pitkälti Trumpin kauppapoliittisista linjauksista ja niiden vaikutuksesta globaaliin talouskasvuun. Koska sekä positiiviset että negatiiviset skenaariot ovat edelleen mahdollisia, nykyinen lähellä neutraalia oleva allokaatio on mielestämme perusteltu ratkaisu varainhoitorahastoissa.

Pitääkö olla huolissaan?

Vaikka nykyinen markkinatilanne tuntuisi huolestuttavalta ja vaikeaselkoiselta, on hyvä muistaa, että kyseessä ei ole ensimmäinen (eikä varmuudella viimeinen) kriisi, jonka sijoitusmarkkinat kohtaavat.

Nykyinen tilanne voi muuttua nopeasti tai sitten jatkua pidempään mutta yleensä sijoittamisen perusohje ”Älä hötkyile ja pysy sijoitussuunnitelmassa” on osoittanut toimivuutensa. Kaikki reippaammat kurssipudotukset ja pelkotilat markkinoilla ovat osoittautuneet jälkikäteen katsoen ainoastaan erinomaisiksi riskin lisäämisen paikoiksi.

Miksi hötkyily ei siis ehkä kannata tälläkään kertaa?

1. Markkinat ylireagoivat usein lyhyellä aikavälillä. Tunteet ja psykologia ohjaavat kaupankäyntiä lyhyessä juoksussa fundementteja enemmän, minkä vuoksi nopeita ja jyrkkiä liikkeitä nähdään helposti. Esimerkiksi koronapandemian alussa osakemarkkinat sukelsivat rajusti keväällä 2020, mutta palautuivat vain muutamassa kuukaudessa ja nousivat lopulta uusiin ennätyksiin.

2. Tullit ovat aiemmin olleet osa neuvottelutaktiikkaa. Trumpin kaltaiset johtajat käyttävät tulleja painostuskeinona, harvemmin lopullisina ratkaisuina. Historia osoittaa, että useat aiemmin ilmoitetut tullit on myöhemmin peruttu, lykätty tai niitä on lievennetty. USA:n ja Kiinan välinen kauppasota 2018–2020 johti alkuun tullien kiristymiseen, mutta lopulta solmittiin ns. "Phase One" -kauppasopimus, ja osa tulleista purettiin tai jäädytettiin.

3. Tullit eivät ole uusi ilmiö. Historian aikana tulleja ja proktektionismia on käytetty usein, mutta talous ja markkinat ovat aina sopeutuneet. Esimerkiksi nk. Smoot-Hawley-tullit 1930-luvulla koettiin katastrofiksi, mutta ero nykytilanteeseen on se, että kansainvälinen kauppajärjestelmä (WTO, kauppasopimukset) on nyt huomattavasti vahvempi ja monenvälinen.

4. Yritykset ja talous ovat sopeutumiskykyisiä. Yritykset pystyvät optimoimaan toimitusketjujaan ja siirtämään kustannuksia hintoihin. Globalisaatio mahdollistaa joustavamman tuotannon ja hankinnan eri maista. Esimerkiksi monet suuret teknologiayritykset siirsivät tuotantoaan pois Kiinasta Kaakkois-Aasiaan, kun USA:n tullit iskivät kiinalaisiin komponentteihin 2017-2020.

5. Pitkän aikavälin fundamentit ohjaavat osakemarkkinoita. Yritysten tuloksentekokyky ja kassavirrat määräävät osakkeiden arvon pitkällä aikavälillä. Lyhytaikaiset poliittiset muutokset ovat hyvin harvoin – jos koskaan – muuttaneet näitä pysyvästi.

6. Media ruokkii pelkoa. Draamaa korostavat otsikot voivat antaa liioitellun kuvan tilanteen vakavuudesta. Todelliset vaikutukset yritysten liiketoimintaan jäävät usein paljon vähäisemmiksi kuin mitä uutisotsikot antavat ymmärtää.

7. Keskuspankit voivat tasapainottaa tilannetta. Rahapoliittiset keinot, kuten korkojen laskeminen tai likviditeetin lisääminen, ovat keskuspankeille käytettävissä. Esimerkiksi vuoden 2018 kauppasotauutisiin Fed reagoi hidastamalla koronnostoja.

8. Sijoittaminen on pitkän aikavälin toimintaa. Historia osoittaa, että vaikka markkinoilla on ollut useita kriisejä vuosien aikana (teknokupla, finanssikriisi, koronapandemia, Ukraina/inflaatiokriisi, jne.), pitkän aikavälin sijoittaja on aina palkittu maltista Lyhytaikaiset markkinashokit tuntuvat suurilta hetkessä, mutta pitkän aikavälin trendit pysyvät. Säännöllinen, hajautettu sijoittaminen tuottaa vakaasti ajan yli. Laskut tulevat nopeasti. Esimerkiksi S&P 500 on tarjonnut noin 10 % vuosituoton 1920-luvulta lähtien, vaikka sen aikana on koettu useita kriisejä ja pari maailmansotaa.

9. Hajautus suojaa sijoituksia. Kaikki osakkeet eivät reagoi tulleihin samalla tavalla. Osa kotimarkkinayrityksistä voi jopa hyötyä protektionismista. Lisäksi hajautus eri omaisuusluokkiin vähentää yksittäisten tapahtumien tai osakemarkkinoiden hetkellisen alamäen vaikutusta.

10. Suurin riski on jäädä pois markkinoilta. Markkinoiden ajoittaminen on erittäin vaikeaa, ja suurimmat nousupäivät osuvat usein heti suurimpien laskujen jälkeen. Jos sijoittaja olisi jäänyt pois vain 10 parhaana nousupäivänä vuosikymmenen aikana, tuotto olisi voinut jäädä jopa puoleen täydestä sijoitusjaksosta.

Pitkän aikavälin sijoittaminen ja markkinoiden yli 10 %:n korjausliikkeet vuosina 1950-2024 (S&P500 indeksi USD (log) 1950-2024).

Pysy suunnitelmassa – markkinat palkitsevat kärsivällisen

Sijoitusmarkkinoiden todellisuus on tämä: markkinat romahtavat ajoittain – ja tulevat jatkossakin romahtamaan.

Vuodesta 1950 alkaen S&P 500 -indeksi on laskenut vähintään 10 prosenttia jopa 39 kertaa. Jokainen näistä hetkistä on tuntunut sijoittajien keskuudessa huolestuttavalta ja syyt laskulle ovat vaihdelleet.

Ja silti: aivan jokaisesta kriisistä on toivuttu, laskuun myyminen on saattanut olla eräs huonoimmista päätöksistä mitä on voinut tehdä.

Ajan mittaan markkinat ovat nousseet uusiin huippuihin, ja kärsivälliset sijoittajat ovat hyötyneet eniten. Täsmällisen ”oikean sijoitushetken” valitseminen on ts. lähes mahdotonta. Siksi tärkeintä on pysyä sijoitussuunnitelmassa – jatkaa sijoittamista säännöllisesti, vaikka markkinoilla olisi myllerrystä. Korkoa korolle -ilmiö toimii parhaiten silloin, kun sille antaa aikaa ja pysyy mukana myös vaikeina aikoina.

Historiallinen näkymä: 1 dollarista yli 1000 dollaria. Yllä on logaritminen kuvaaja yhdestä dollarista, joka sijoitettiin S&P 500 -indeksiin vuonna 1950, ja se kertoo paljon.

Graafiin on merkitty kaikki vähintään 15 %:n suuruiset markkinalaskut. Jos siihen sisällytettäisi myös kaikki yli 10 %:n laskut, niitä olisi niin paljon, etteivät ne mahtuisi mukaan kuvaan.

Vaikka Y-akseli on poistettu, graafi osoittaa, kuinka yksi dollari on kasvanut yli tuhanteen dollariin. Vaikka näiden vuosikymmenten aikana koettiin lukuisia taantumia, kriisejä ja romahduksia – kuten öljykriisi 1970-luvulla, teknokupla 2000-luvun alussa, finanssikriisi 2008, koronakriisi 2020 tai inflaatiokriisi 2022 – yksi dollari kasvoi lopulta yli tuhanteen dollariin.

Tämä nousu ei ole siis koskaan ollut tasaista. Se on sisältänyt notkahduksia, jopa rajuja romahduksia. Mutta ne, jotka jatkoivat sijoittamista säännöllisesti ja antoivat ajan tehdä tehtävänsä, saivat huomattavan tuoton, USA:sta keskimäärin jopa +10 % p.a.

Kun romahduksia tulee, ne tulee mielestämme nähdä mahdollisuutena – historia ei ole tae tulevasta, mutta 100 % romahduksista ovat kuluneen 75 vuoden aikana osoittautuneet tähän asti aina erinomaiseksi riskin lisäämisen paikoiksi.

Lähde: Alexandria Rahastoyhtiö