Markkinasilmäys – maaliskuu 2025

Geopoliittista kuohuntaa Ukrainan ympärillä

Viime viikkoina markkinoiden fokukseen on noussut etenkin geopolitiikka Donald Trumpin pyrkiessä aggressiivisesti edistämään aselepoa Ukrainan sodassa. Helmikuun aikana neuvotteluja on käyty ristiriitaisissa tunnelmissa USA:n ja Venäjän vetämänä, Euroopan ja Ukrainan jäädessä toistaiseksi sivuosaan. Kuun loppupuolella tilanteessa nähtiin merkittävä eskalaatio Ukrainan presidentti Zelenskyin vieraillessa Washingtonissa ja ajautuessa sanaharkkaan Trumpin ja varapresidentti J.D. Vancen kanssa. Sanaharkan seurauksena Euroopan rooli Ukrainan tukijana ja mahdollisen aselevon neuvotteluissa korostuu, mistä saatiinkin viitteitä Iso-Britanniassa järjestetyssä hätäkokouksessa heti sanaharkan jälkeen.

Positiivista tilanteessa on kaikkien osapuolien aiempaa selkeämpi tahto saada sota loppumaan, mutta huolestuttavaa kuitenkin on USA:n ajautuminen epävarmemmaksi kumppaniksi Euroopalle ja sen mahdolliset pidemmän aikavälin negatiiviset vaikutukset turvallisuustilanteeseen ja muuhun yhteistyöhön USA:n ja Euroopan välillä. Sijoitusmarkkinoilla rauhaan on kuitenkin alettu uskomaan, eurooppalaisten ja etenkin rauhasta riippuvaisten Itä-Euroopan osakemarkkinoiden kehittyessä erittäin vahvasti alkuvuoden aikana. Samalla globaalin makrotalouden näkökulmasta epävarmuus on ollut hieman nousussa Trumpin tariffi-ilmoitusten jatkuessa ja USA:n viimeaikaisten talouslukujen ollessa hieman aiempaa maltillisempia, indikoiden Q1/2025-talouskasvutason jäävän aiempaa hitaammalle tasolle. Sijoitusmarkkinoiden sentimentin osalta positiivista on kuitenkin ollut helmikuussa julkaistut Q4/2024-tulosraportit, jotka pääosin kertoivat varsin vahvasta tuloskasvusta laaja-alaisesti.

Yhdysvalloissa lievää talouskuvan heikkenemistä

USA:n talouskasvukuva on hieman heikentynyt viime viikkoina julkaistujen lukujen myötä, josta kertoo muun muassa keskimääräisten talousyllätysten tason kääntyminen jälleen negatiiviseksi. Heikkenemistä on ollut havaittavissa ennen kaikkea pehmeässä, kyselyihin perustuvassa datassa, mm. palvelualojen ostopäällikköindekseissä ja kuluttajien luottamuksessa. Palvelualojen ostopäällikköindeksit olivat helmikuussa supistuvalla tasolla ollen 49,7 pisteessä (US Services PMI Business Activity) ja kuluttajien luottamus puolestaan 64,7 pisteessä (University of Michigan Consumer Sentiment). Kuluttajien heikkenevää luottamusta kuvaavien kyselyiden tarkkuus on kuitenkin presidentinvaalien jälkeen hieman laskenut, sillä kuluttajien luottamukseen vaikuttaa selkeästi poliittinen suuntautuneisuus, demokraattien ollessa erittäin pessimistisiä ja republikaanien vastaavasti optimistisia. Joka tapauksessa yksityinen kulutus on ollut alkuvuonna hitaampaa, tammikuun vähittäiskauppaa kuvaavien lukujen ollessa -0,9 % kuukausimuutostasolla.

Talouskasvun jatkumisen osalta positiivisia merkkejä on kuitenkin jälleen saatu työmarkkinoilta, tammikuun NFP-kuukausimuutoksen ollen 143 tuhannen paikkeilla, mutta voimakkaat positiiviset revisiot joulukuun lukuun selittivät osaltaan heikompaa tammikuun lukua ja kertovat työmarkkinan vahvasta tilasta. Samalla teollisuudessa on nähty piristymisen merkkejä teollisuuden ostopäällikköindeksien ylittäessä 50 pisteen rajan ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2022 ja pienten yhtiöiden optimismin jatkaessa erittäin vahvalla tasolla. Ensimmäisen kvartaalin talouskasvuun tulee negatiivisesti vaikuttamaan kuitenkin tekniset nettovientiin liitännäiset tekijät, jotka tulevat todennäköisesti painamaan talouskasvun tasoa. Taustalla on amerikkalaisyritysten reaktio tulliepävarmuuteen, jonka myötä USA:n tuonti on alkuvuonna kasvanut merkittävästi yritysten pyrkiessä tilaamaan tavaraa maailmalta ennen mahdollisia tulevia tariffeja. Indikaationa tästä on mm. kauppataseen ennakkotietojen kertoessa kauppataseen alijäämän kasvaneen historiallisen negatiiviselle tasolle, hypäten joulukuun jo korkealta 122 miljardin tasolta ennätyskorkealle 153 miljardin tasolle tammikuussa. Kauppataseen alijäämä tulee kuitenkin tasoittumaan tulevina kvartaaleina, jolloin vaikutus koko vuoden talouskasvuun tuskin on niin suuri mitä ensimmäiseltä kvartaalilta tullaan näkemään.

Keskuspankkien odotetaan jatkavan rahapolitiikan keventämistä

Myös inflaatioluvut ovat jälleen aiheuttaneet huolta ennen kaikkea USA:ssa. Tammikuussa päähintainflaatio hyppäsi yllättäen jälleen +0,5 %:n kuukausimuutostahtiin, ollen +3 %:n tasolla edellisvuodesta ja siten reilusti Fedin 2 %:n tavoitetasoa korkeammalla. Fedin tarkemmin seuraama PCE-hintaindeksi osoitti hieman maltillisempaa kasvutahtia, ollen +0,3 % kuukausimuutostahdissa ja +2,5 % edellisvuodesta, mutta yhdistettynä tariffien todennäköiseen inflaatiota nostattavaan vaikutukseen, nykytaso on Fedin näkökulmasta edelleen liian korkea. Korkeammista inflaatioluvuista huolimatta markkinoilla on alettu hinnoittelemaan lisäkoronleikkauksien todennäköisyyksiä hieman ylöspäin, ollen nyt 2-3 koronleikkauksen kannalla vuodelle 2025. Taustalla on viime viikkojen kohonneet huolet talouskasvun tasosta, jotka koetaan markkinoilla nyt inflaatiota oleellisemmaksi parametriksi sen osalta millaista rahapolitiikkaa Fed toteuttaa tänä vuonna. EKP:n osalta markkinahinnoittelussa ei olla nähty merkittäviä muutoksia, hinnoittelun ollessa edelleen 3-4 koronleikkauksen tasolla loppuvuoden aikana. Molemmat keskuspankit kokoustavat maaliskuussa, EKP:n todennäköisesti jatkaessa leikkauksia ja Fedin vastaavasti säilyttäessä nykyisen tason, mutta viestiessä lisää rahapolitiikan tulevasta suunnasta.

Euroopassa poliittisen epävarmuuden maltillistumista

Euroopassa fokus on lähes yksinomaan ollut geopolitiikassa ja Saksan vaaleissa. Saksassa käytiin helmikuun loppupuolella parlamentinvaalit, joiden tuloksena valta vaihtuu Saksassa CDU:n voittaessa vaalit selkeällä 28,8 %:n kannatuksella ja Friedrich Merzin noustessa seuraavaksi liittokansleriksi. CDU:n ohella hallitusta lähdetään muodostamaan SPD:n kanssa huolimatta sen suhteellisen heikosta kannatuksesta vaaleissa. Näillä näkymin hallituksen muodostamisesta ei tule haasteellista ja Saksaan saadaan toimiva hallitus kevään aikana, jonka jälkeen päästään toteuttamaan lupauksia talouskasvua tukevista toimista. Kysymykseksi kuitenkin nousee Saksan perustuslaillisen velkajarrun muuttaminen, johon vaaditaan 2/3 enemmistö parlamentissa. Hallituksen ulkopuolelle jäävien laitapuolueiden (AfD ja BSW) äänimäärän ollessa yli 1/3, joutuu mahdollinen tuleva velkajarrun muutos huomioimaan myös kyseisten puolueiden näkökantoja, mikä voi hankaloittaa suuremman muutoksen tekemistä. Epävarmuudesta huolimatta maaliskuun alkupuolella Saksan tuleva liittokansleri Merz julkisti merkittäviä finanssipoliittisia tavoitteita, mikä toteutuessaan olisi koko Euroopan näkökulmasta erittäin suotuisa käänne.

Sijoitusmarkkinoilla poliittisen epävarmuuden selkeytymistä on hinnoiteltu positiivisin mielin riskipitoisten omaisuusluokkien kehittyessä vahvasti vaalien jälkeen. Samalla koroissa on nähty hienoista nousupainetta, pohjautuen odotuksiin kohoavasta puolustusmenojen kasvattamisesta ja mahdollisesta muutoksesta Saksan perustuslailliseen velkajarruun. Talouskasvuodotuksien valossa Euroopan kuva ei ole kuitenkaan vielä muuttunut kohti parempaa, ekonomistien jopa laskiessa kuluvan vuoden talouskasvuodotuksia hieman alaspäin alkuvuoden aikana. Toisaalta USA:n turpoava kauppataseen alijäämä indikoi ainakin lyhyellä aikavälillä positiivisempaa kuvaa Euroopan taloudelle Q1:n aikana viennin kasvun myötä. Onkin mahdollista, että alkuvuonna kohonnut vienti yhdessä selkeämmän poliittisen kuvan, matalampien ohjauskorkojen ja kohoavan finanssipoliittisen tuen myötä tulee nostattamaan lyhyen aikavälin talouskasvuodotuksia Euroopassa huolimatta tariffipeloista, joiden negatiiviset vaikutukset tulisivat iskemään kasvuun vasta myöhemmin.

Kiinan talousnäkymät parantuneet jossain määrin

Kiinassa viimeaikaiset taloutta kuvaavat indikaattorit ovat olleet hieman aiempaa parempia, ostopäällikköindeksien jatkaessa laajalti yli 50 pisteen tasoilla, tammikuun inflaatiolukujen osoittaessa hienoista kohoamista ja asuntomarkkinoiden hintaindeksien tasaantuessa. Trump on luvannut asettaa helmikuisten 10 %:n tariffien lisäksi toisen vastaavansuuruisen tariffin kiinalaisille tuotteille, mutta nähtäväksi jää miten suuret taloudelliset vaikutukset Kiinalle tariffeilla on, sillä Kiinan suoran viennin osuus USA:han ei enää ole niin suurella tasolla mitä se Trumpin 1. kaudella oli ja toisaalta tariffeja tullaan näillä näkymin asettamaan myös muille maille, jolloin Kiina ei välttämättä ole samalla tapaa suhteellinen häviäjä kuin ennen. Kiinan kansankongressi kokoustaa maaliskuussa, missä tullaan todennäköisesti ilmoittamaan talouskasvun tason tavoitteista ja mahdollisista toimista, joilla kasvuun päästään. Huomio kiinnittyy ennen kaikkea mahdollisiin finanssipoliittisen tuen ilmoituksiin. Samalla Kiinan osakemarkkinoilla on nähty vahvaa kehitystä viime kuukausina, osittain parantuneen talouskuvan myötä ja osittain tammikuisen tekoälyjulkistuksen (DeepSeek) myötä, jonka jälkeen etenkin kiinalaiset teknologiayhtiöt ovat olleet nosteessa.

Helmikuussa pääsääntöisesti hyviä sijoitustuottoja

Poliittisista epävarmuuksista huolimatta sijoitusmarkkinoilla helmikuusta muodostui kohtuullisen hyvä kuukausi. Vahvoihin tuottoihin päästiin etenkin eurooppalaisilla osakemarkkinoilla, laajan Euroopan ja Suomen osakemarkkinan tuottaessa peräti noin +3-4 %. Vastaavasti USA:n osakemarkkinoilla jäätiin tammikuun tapaan jälkeen, tuoton ollessa euroissa mitattuna noin 1,5 % miinuksella. Heikon kehityksen taustalla on ollut ennen kaikkea huolet suurten teknologiayhtiöiden voittokulun jatkumisesta ja korkeista arvostustasoista, joiden myötä Magnificent 7 -yhtiöjoukkoa kuvaavan indeksin kehitys oli peräti -9,0 % helmikuun aikana. Kehittyvillä markkinoilla Kiinan markkinalta kirjattiin erittäin vahvat n. +11 %:n tuotot, jolloin huolimatta muiden kehittyvien markkinoiden heikosta tuotosta (mm. Intia -8 %) kehittyvien markkinoiden laaja indeksituotto päätyi noin +0,5 %:n tuottoon. Korkopuolella markkinakoroissa nähtiin käänne alaspäin ennen kaikkea reaktiona Yhdysvaltojen hieman aiempaa maltillisempiin talouslukuihin, minkä myötä eurooppalaisista valtionlainoista kirjattiin noin +0,7 %:n tuotot, korkean luottoluokituksen yritysvelkakirjoista noin +0,6 %:n tuotot ja matalan luottoluokituksen yritysvelkakirjoista noin +1,0 %:n tuotot. Kokonaisuutena alkuvuonna globaali hajautus on kannattanut ja alkuvuoden aikana on päästy varsin vahvoihin tuottoihin huolimatta USA:n osakemarkkinan heikohkosta kehityksestä.

Osakkeet edelleen ylipainossa, Euroopan pienyhtiöt fokuksessa

Helmikuussa Alexandrian varainhoitorahastoissa toteutettiin maltillisia allokaatiomuutoksia, pääosin osakeriskin hienoista laskua USA:ssa ja erittäin vahvasti kehittyneillä pohjoismaisilla osakemarkkinoilla. Samalla Euroopan osakemarkkinoilla toteutettiin rahastomuutoksia, allokoimalla varoja eurooppalaisista suurista ja keskisuurista yhtiöistä pienemmän kokoluokan yrityksiin. Pienten yhtiöiden lisäyksen taustalla on ollut varsin epäsuhtainen tuottokehitys suurten ja pienten yhtiöiden välillä Euroopassa alkuvuoden aikana. Alkuvuonna globaalien rahavirtojen kääntyessä kohti Eurooppaa, ovat alkuvaiheessa pääosin Euroopan suuryhtiöt päässeet hyötymään muutoksesta globaalien rahavirtojen allokoidessa varoja pääosin Euroopan indekseihin, joissa suuret yhtiöt ovat luonnollisesti suuremmin edustettuina. Taustalla ei siis ole ollut muutos fundamenteissa suurten ja pienten yhtiöiden välillä, jolloin uskomme pienemmän kokoluokan yhtiöiden hyötyvän suhteellisesti enemmän Euroopan parantuneesta kuvasta tästä eteenpäin. Osakemarkkinoita ylipainotetaan edelleen allokaatiossa ja näkymiä tukee edelleen se, että globaali talouskasvukuva on kohtuullisen hyvä, tulokset ja tulosodotukset ovat edelleen vahvoja ja Euroopan kasvukuva näyttää paremmalta Saksan julkistaessa merkittäviä taloutta tukevia toimia maaliskuun alkupuolella.

Lähde: Alexandria Rahastoyhtiö