Markkinasilmäys – marraskuu 2024

Yhdysvaltojen suunta sijoitusmarkkinoiden fokuksessa

Loppuvuoden vahvimpana teemana on ollut globaalin talouden ja sijoitusmarkkinoiden herkkyys Yhdysvaltojen ensi vuoden kuvaan sekä talouskasvun, vaalien että yritysten tuloskasvun osalta. Talouskasvun osalta Yhdysvaltojen tilanne on jatkunut vahvana kolmannen kvartaalin reaalisen vuotuisen talouskasvun ollessa 2,8 % ja etenkin yksityisen kulutuksen vauhdittaessa kasvua hyvin vahvasti (yksityinen kulutus +3.7 % Q3). Presidentinvaalien asetelmassa nähtiin lokakuussa heilahdus Donald Trumpin eduksi kannatuksen kohotessa etenkin ratkaisevissa vaa’ankieliosavaltioissa. Markkinoilla Trumpin kohonneita todennäköisyyksiä alettiin hinnoittelemaan 2016 tuloksen tapaan vahvemman dollarin, kohonneiden pitkien korkojen ja suhteellisesti vahvemman Yhdysvaltojen osakemarkkinakehityksen muodossa. Marraskuun alussa Yhdysvaltojen uudeksi presidentiksi valittiin republikaanipuolueen ehdokas ja entinen presidentti Donald Trump. Myös valtaosa amerikkalaisista yhtiöistä on raportoinut kolmannen kvartaalin tuloksiaan marraskuun alkuun mennessä, jotka ovat olleet pääosin varsin vahvoja tuloskasvun ollessa noin +8 % vuoden takaisesta, mikä on entisestään tukenut Yhdysvaltojen osakemarkkinan hyvää kehitystä.

USA:n talous rullaa odotuksia paremmin

Yhdysvaltojen suotuisasta talouskasvun kuvasta kertoo muun muassa lokakuussa saadut tuoreet tilastot vähittäismyynnin tasosta (+0,4 % kuukausimuutos syyskuussa), kuluttajien luottamuksesta (lokakuussa suurin hyppy sitten vuoden 2021), uusien työpaikkojen syntymisestä (syyskuussa +254k uutta työpaikkaa, lokakuussa +12k mutta lukua rasitti huomattavan paljon hurrikaanien ja työtaistelutoimien vaikutukset) ja palvelualojen ostopäällikköindekseistä (lokakuussa 56,0). Vahvat makrotalouden tilaa kuvaavat luvut yhdessä Trumpin presidentinvaalien voiton ja sitä edeltäneiden todennäköisyyksien nousun kanssa ovat kuitenkin johtaneet hienoiseen korkojen laskuodotusten maltillistumiseen ja etenkin pitkien korkojen vahvaan nousuun. Korkojen nousun jatkuminen voi pidemmällä aikavälillä kohottaa kasvuliitännäisiä riskejä ja valtiontalouden alijäämän kestävyyteen liittyviä epävarmuuksia.

Inflaatiokehitys maltillistui syyskuussa hieman, vuosimuutostason ollessa nyt 2,4 % (elokuussa 2,5 %), mutta antaa edelleen ammuksia Fedille jatkaa ohjauskorkojen laskun polulla. Markkinoilla hinnoitellaan nyt noin neljää koronlaskua tulevalle vuodelle, mikä toteutuessaan olisi taloudelle ja sijoitusmarkkinoille todennäköisesti suotuisa skenaario. Viimeaikainen Fedin avomarkkinakomitean jäsenten kommunikaatio korkopolusta on ollut laajalti laskujen puolella, mutta todennäköisesti toista syyskuun tapaista 50-korkopisteen leikkausta ei tulla näkemään ilman kasvun selkeää heikkenemistä. Fed kokousti marraskuun alussa heti presidentinvaalien jälkeen ja leikkasi ohjauskorkoa 25-korkopisteen verran.

Keskuspankin puheenjohtaja Jerome Powell kommentoi rahapolitiikan keventämisen jatkumisen riippuvan kokouksien aikana vallitsevasta talousdatasta eikä keskuspankki näin sitoudu yhteenkään rahapolitiikan keventämispolkuun etukäteen. Powell kommentoi myös lyhyesti kysymyksiin, ettei aio erota tehtävästään, vaikka juuri uudelleen presidentiksi valittu Donald Trump sitä häneltä vaatisi. Erokysymysten taustalla vaikutti Trumpin edeltävän presidenttikauden aikainen halu erottaa Powell koska tämä ei suostunut laskemaan ohjauskorkoja Trumpin pyynnöstä huolimatta. Trump on myös useaan otteeseen kritisoinut julkisesti Powellia ja kertonut haluavansa antaa presidentille tulevaisuudessa enemmän valtaa keskuspankin rahapolitiikan päätöksiin.

Teollisuussektori yhä Euroopan haasteena, koronlaskut tukevat käännettä

Euroopassa talouskasvun taso on jatkunut vaimeana (Q3 +0,4 % kvartaalimuutos) etenkin suurimpien talouksien Saksan ja Ranskan osalta. Euroopan haasteena on ennen kaikkea heikko teollisuussektori, esim. euroalueen lokakuun teollisuuden ostopäällikköindeksien jäi jälleen hyvin vaimealle 46 pisteen tasolle. Yli 50 pisteen lukema kertoisi vahvistuvista näkymistä. Lisäksi Saksan teollisen tuotannon taso on nyt pudonnut jopa heikon koronavuoden 2020 tasolle ja on selkeitä merkkejä siitä, että haasteet ovat muuttuneet ainakin osittain rakenteellisiksi kohonneen Kiinan kilpailun (etenkin autosektori) ja energiapuolen (Venäjän maakaasu) haasteiden myötä.

Euroopan valopilkkuina ovat olleet Etelä-Euroopan maat, etenkin Espanja, jonka talous kasvoi kolmannella kvartaalilla peräti 3,4 % vuoden takaisesta. Vahvan etelän taustalla on palvelualojen suurempi osuus taloudesta suhteessa teolliseen sektoriin. Euroalueen inflaatioluvut ovat pääsääntöisesti jatkaneet laskuaan syksyn ajan, mutta alustavien lukujen perusteella lokakuussa euroalueen päähintainflaatio koki maltillisen nousun ollen 2,0 % vuositasolla. Markkinoilla osattiin odottaa korkeampaa inflaatiota euroalueelta alueen suurimman talouden, Saksan, heikkouden ja valtion odotuksia korkeamman inflaation myötä.

Pohjahintainflaatio euroalueella pysyi lokakuussa alustavien lukujen valossa muuttumattomana 2,7 % tasolla, heikentäen hieman keskuspankin liikkumavaraa ohjauskorkojen leikkauspolulla joulukuun kokoukseen. Lokakuussa ohjauskorkoja jälleen laskettiinkin ja markkinat odottavat EKP.lta jopa 5-6:een leikkausta seuraavan 12 kuukauden jaksolle ja ohjauskoron laskevan siten tukevasti alle 2 %:n tason. Laskeva ohjauskorkotaso voi olla kasvua tukeva tekijä ensi vuodelle ja ensimmäisiä merkkejä laskeneiden korkojen vaikutuksista on jo saatukin mm. vahvasti kohonneiden asuntoluottojen noston muodossa. On odotettavaa, että kiinteistösektori kokonaisuutena tulee hyötymään laskevista koroista 2025.

Kiinan elvytys ja Lähi-idän tilanne puhuttaa

Kiinan osalta syyskuussa ilmoitetulle rahapoliittiselle tukipaketille ei olla vielä saatu jatkoa, millä on ollut Kiinan markkinasentimenttiä rapauttava vaikutus. Toistaiseksi Kiinasta saatu makrotalouden tilaa kuvaava data aiemmin ilmoitetun tukipaketin jälkeen ei ole osoittanut vahvistumisen merkkejä, muun muassa syyskuun ostopäällikköindeksien laajalti osoittaessa alaspäin ja inflaatiotahdin ollessa edelleen erittäin matalalla lähes deflaation tasolla (+0,4 % vuosimuutos / +0,0 % kuukausimuutos syyskuussa). Konsensusodotukset talouskasvusta eivät myöskään ole juurikaan kohonneet ja markkinoilla odotetaan yhä uusia finanssipoliittisia toimia kotimaisen kysynnän kohottamiseksi. Lähi-Idän geopoliittiset riskit ovat myös olleet ajoittain tapetilla, mutta viimeisimpien iskujen jälkeen näyttää (toistaiseksi) siltä, että vakavampaan koston kierteeseen ei olla nyt ajautumassa. Tämän myötä raakaöljyn hinta on ollut paineessa ja yleinen riskinottohalukkuus vastaavasti nousussa.

Lokakuu USA:ta lukuun ottamatta vaatimaton tuottokuukausi

Sijoitusmarkkinoilla lokakuu oli kahtiajakautunut niin omaisuusluokkien osalta kuin maantieteellisesti. Yhdysvaltalaisten osakkeiden tuottokehitys oli varsin vahvaa +1,8 % euroissa mitattuna dollarin noin 3 % vahvistumisen myötä. Muualla kirjattiin laajalti negatiivisia tuottoja Euroopan jäädessä -3,3 % tuottoon, kehittyvien markkinoiden -1,8 % tuottoon ja Suomen peräti -5 % tuottoon yksittäisten heikkojen tulosjulkistusten siivittämänä. Korkomarkkinoilla lokakuu oli pitkälti negatiivinen kuukausi pitkien korkojen vahvan nousun myötä. Valtionlainojen tuotto jäi -1 % tasolle, korkeamman luottoluokituksen yritysvelkakirjat -0,3 % tasolle ja matalamman luottoluokituksen yritysvelkakirjat (High Yield) +0,6 % tasolle luottoriskilisien jatkaessa kaventumistaan. Nykyhinnoittelulla luottoriskilisät hinnoittelevatkin erittäin suotuisaa talouskasvun skenaariota.

Tulevina viikkoina fokus tulee pitkälti kohdistumaan Yhdysvaltojen presidentinvaalien jälkimaininkeihin, joilla voi olla suuria lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia markkinoille. Donald Trumpin presidentinvaalien voitolla odotetaan olevan lyhyellä aikavälillä talouskasvua ja Yhdysvaltojen osakemarkkinan sentimenttiä kohottava vaikutus suuremman budjetin alijäämän ja yritysverojen todennäköisen laskemisen myötä. Pidemmällä aikavälillä Trumpin politiikka voi kuitenkin johtaa heikompaan kasvuympäristöön, mikäli kaavaillut uudet tullit (mm. 60 % kiinalaisille tuotteille ja 10 % muut maat) saadaan voimaan ja maahanmuuttoa aletaan rajoittamaan kaavaillun mukaisesti. Toisaalta tullien voimaansaattamisessa kestää (2016 vaalien jälkeen kesti peräti vuoden), jolloin ensireaktio voi globaalin talouskasvun näkökulmasta olla jopa suotuisa, mikäli Yhdysvaltalaiset yritykset kohottavat etukäteen tuontiaan välttääkseen tulevat tullit. Mielenkiintoinen seurattava tekijä on myös käydyt edustajainhuoneen ja senaatin vaalit, joissa republikaanit ottivat myös selkeän voiton. Trump pystynee siten lähtemään ajamaan aiemmin kaavailtua politiikkaa suhteellisen vapain käsin.

Varainhoitorahastoissa lisätty USA:n osakemarkkinoiden painoa

Toteutimme lokakuussa allokaatiomuutoksen Alexandria varainhoitorahastoihin, missä lisäsimme yhdysvaltalaisten osakkeiden painotusta ja siirryimme aiempaa suurempaan osakemarkkinoiden ylipainoon. Taustana muutokselle oli osakemarkkinan suhteellisen houkuttelevuuden kasvu vahvan Yhdysvaltojen kasvun jatkuessa ja samalla korkosijoitusten heikentynyt näkymä vahvasti laskeneiden pohjakorkojen ja luottoriskilisien myötä. Osakemarkkinoiden suotuisaa kehitystä tukee jatkossakin Yhdysvaltojen vahva talouskehitys, vahva tuloskasvu ja tuloskasvun leveneminen laajempaan osaan osakemarkkinoita. Madaltunut inflaatio- ja korkotaso ovat myös tekijöitä, jotka tukevat edelleen paineessa olleiden pienyhtiöiden tuloskehitystä ja arvostustasoja. Myös presidentinvaalien lopputulos on tekijä mikä on ennen kaikkea yhdysvaltalaisille yhtiöille suotuisa lopputulos – ainakin lyhyellä aikavälillä.

lähde: Alexandria Rahastoyhtiö