Markkinasilmäys – joulukuu 2024

Sijoitusmarkkinat politiikan pyörteissä marraskuussa

Joulukuuhun siirryttäessä markkinoiden fokuksessa ovat olleet etenkin USA:n presidentinvaalien jälkimainingit. Vaalit voittanut republikaanipuolueen ehdokas ja entinen presidentti Donald Trump ehti marraskuun aikana nimittämään presidenttikaudelleen niin ministereitä kuin uhkailemaan mahdollisista 25 %:n tulleista mm. Kanadalle ja Meksikolle, sekä 10 %:n lisätullista Kiinalle. Markkinoilla on reagoitu marraskuun aikana jokaiseen tulevan presidentin ilmoitukseen varauksella, mutta suurimmat pelot ovat alkaneet lieventyä. USA:n markkinat ovat tuottaneet muita markkina-alueita huomattavasti paremmin marraskuun aikana, mitä osattiin odottaa presidentin vaalien jälkeiselle lyhyelle aikavälille vaaliepävarmuuden poistuessa.

Euroaluetta marraskuussa painoi etenkin teollisuuden heikkous, mutta myös kahden suurimman talouden, Saksan ja Ranskan talous- ja sisäpoliittiset ongelmat ovat olleet rasitteena. Etenkin Ranskan hallituksen kaatuminen aiheutti huolta markkinoilla, minkä seurauksena Ranskan valtionlainojen riskilisätaso lähenteli parhaimmillaan jopa Kreikan tasoa. Marraskuun aikana Lähi-Idässä sovittiin tulitauosta Israelin ja Hezbollahin välille. Samalla myös Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vihjasi tulitauon mahdollisuudesta Venäjää vastaan, mikäli Ukrainan hallussa olevat alueet voitaisiin ottaa Naton ”sateenvarjon alle”. Näin ollen marraskuusta muovautui todellinen politiikan ja geopolitiikan ajama kuukausi.

USA:n talouskuva edelleen vahva, Trump ja republikaanit odotetusti vaalivoittoon

USA:n talouskasvukuva on jatkanut suotuisana marraskuun ajan, ja markkinoiden konsensusennusteet (Q4/2024) ovat kohentuneet 2,5 %:n tietämille etenkin juhlapyhien yksityisen kulutuksen kasvuodotuksien myötä. Myös tuorein talousdata tukee USA:n kasvun jatkumista. Maan palvelualojen ostopäällikköindeksi (PMI) nousi lokakuun aikana 56 pisteen tasolle implikoiden varsin vahvaa palveluiden kuluttamista ja säilyi marraskuussa päälle 50 pisteen tason (52,1). USA:n teollisuuden PMI puolestaan nousi marraskuussa 48,4 pisteen tasoon (10/2024: 46,5), ja uusien tilauksien alakomponentti indikoi teollisuuden luottamuksen parantumisen jatkumista. Työmarkkinoiden tilaa ja uusien palkattujen työntekijöiden määrän muutosta kuvaava Nonfarm payrolls (NFP) oli lokakuussa poikkeuksellisen matala hurrikaanien vaikuttaessa siihen negatiivisesti, mutta hyppäsi sittemmin marraskuussa vahvasti 227 tuhannen uuden työpaikan tasolle. Samalla kuluttajaluottamus jatkoi kasvuaan marraskuussa nousten korkeimmalle tasolleen sitten heinäkuun 2023. Kuluttajaluottamuksen kasvuun vaikutti etenkin presidentinvaalien aiheuttaman epävarmuuden väistyminen.

Vaalien jälkeinen markkinajännittyneisyys lievittyi marraskuussa sitä mukaa, kun 20. tammikuuta presidentin virkaan astuva Trump alkoi valitsemaan luottohenkilöitään tulevaan kabinettiin ja nimittämään ministereitä. Suurin helpotuksenhuokaus markkinoilla koettiin, kun Trump nimitti valtiovarainministerikseen Scott Bessentin, hedge-rahastonhoitajan, jonka pyrkimyksenä on pienentää julkisen talouden alijäämä 3 %:iin, saada talouskasvu nostettua 3 %:iin sekä lisätä öljyn tuotantoa 3 miljoonaa barrelilla päivässä (ns. 3-3-3 -suunnitelma). Bessent kommentoi kesällä, että pelkkien tullien uhka on hyvä neuvotteluvaltti markkinoilla ja näin hänen nimittämisensä valtiovarainministeriksi lievitti markkinoiden suurinta huolia tulleista. Tästä huolimatta Trump uhkasi marraskuussa 25 %:n tulleista Meksikolle ja Kanadalle pyrkien näin lopettamaan huumeiden tuonnin sekä laittoman siirtolaisuuden USA:han. Lisäksi Trump uhkasi 10 %:n lisätullista Kiinalle.

Trumpin presidentinvaalien voitto vaikutti myös huomion kääntymiseen USA:n keskuspankin Fedin puheenjohtaja Jerome Powellin suuntaan, jota Trump on julkisesti jo vuosien ajan kritisoinut. Huolimatta presidentinvaalien lopputuloksesta, Powell ilmoitti marraskuussa pidetyn korkokokouksen jälkeisessä tiedotustilaisuudessa, ettei Trumpin valinnalla ole vaikutusta keskuspankkipolitiikkaan lähitulevaisuudessa. Inflaation lähentyminen kohti 2 %:n tavoitetasoa, vuosimuutostason liikkuessa 2,4-2,9 %:n välimaastossa heinäkuusta lähtien, on yhdessä vahvan talouden kanssa johtanut Fedin hallitumpaan ja varovaisempaan lähestymiseen rahapolitiikan keventämisessä. Fed kokoustaa joulukuussa vielä 18. päivä ja markkinoilla odotetaan sen laskevan ko. kokouksessa ohjauskorkoja vielä 25 korkopisteen verran. Vuonna 2025 markkinat odottavat kolmea 25 korkopisteen leikkausta.

Euroalueella poliittista epävakautta, talouskuva jatkaa heikohkona

Euroalueen talouskasvu etenkin teollisuuden ja Saksan ajamana on pysynyt varsin heikkona, eivätkä teollisuuden PMI:t ennusta parempia näkymiä lähiaikoina. Euroalueella etenkin suurimpien valtioiden teollisuusnäkymät ovat pysyneet heikkoina ja muun muassa Saksan teollisuuden PMI jatkoi laskusuunnassa marraskuussa. Koko euroalueen teollisuuden PMI tippui marraskuussa 45,2 pisteen tasoon lokakuun 46 pisteestä jatkaen jo yli 2 vuotta kestänyttä talouden supistuvalla tasolla sahaamista. Euroalueella inflaatio on vakuuttavasti jatkanut kohti tavoitetasoa ollen marraskuussa 2,3 % vuosimuutostasolla. Madaltuneen inflaation ja talouskasvun myötä markkinat odottavat Euroopan keskuspankin (EKP) jatkavan rahapolitiikkaa helpottavalla urallaan. EKP:n seuraava kokous pidetään joulukuun 12. päivä ja markkinoiden odotuksissa on vielä yksi 25 korkopisteen leikkaus kuluvalle vuodelle. Seuraavalle vuodelle markkinat odottavat 5-6 kappaletta ohjauskorkojen leikkauksia.

Heikosta teollisuuden kasvukuvasta huolimatta etenkin yksityinen kulutus euroalueella on kuitenkin ollut vahvaa ja yhdessä matalan työttömyysasteen ja madaltuvien korkojen kanssa kasvukuva ensi vuodelle on hivenen parempi, mitä otsikkotaso indikoi. Samalla on hyvä havaita euroalueen kasvun heterogeenisyys, esim. Espanja on Euroopan hankaluuksista huolimatta kyennyt kasvamaan peräti 3 %:n tahtia, siis jopa ripeämmin kuin USA.

Euroalueelle lisää epävarmuutta on tuonut kahden suurimman valtion, Saksan ja Ranskan, sisäpoliittiset haasteet ja hallitusten kaatumiset. Saksassa liittokansleri Olaf Scholz irtisanoi marraskuun alussa talousministerinä toimineen Christian Lindenerin, FDP-puolueen puheenjohtajan, minkä seurauksena loputkin FDP-puoluetta edustavat ministerit ilmoittivat eroavansa Saksan hallituksesta. Näin kolmen puolueen hallituskoalitio kaatui johtaen enää sosiaalidemokraateista sekä vihreästä puolueesta koostuvaan vähemmistöhallitukseen. Näillä näkymin Saksassa tullaan pitämään ennenaikaiset vaalit helmikuussa. Saksan hallituksen ongelmat tulivat erittäin valitettavaan aikaan, sillä maan talouden näkymät ovat heikentyneet huomattavasti teollisuussektorin tilan, autoteollisuuden kasvaneiden epävarmuuksien sekä Venäjän energiahaasteiden myötä. Samalla Trumpin uhkaamat tullit eurooppalaisille yhtiöille ovat luoneet lisäpainetta Saksan taloudelle.

Myös Ranskassa maan vähemmistöhallitus joutui kovan paikan eteen, kun pääministerinä toimiva Michel Barnier alkoi ajaa valtion budjetin ja sosiaaliturvan supistuksia läpi. Barnierin hallituksen tavoitteena on ollut varsin velkaisen Ranskan valtion julkisen talouden alijäämän leikkaaminen, mutta sosiaaliturvan leikkausaikeet olivat oppositiolle liikaa. Joulukuun alussa Ranskassa järjestettiin luottamusäänestys, jonka seurauksena Barnier ei saanut enemmistön tukea ja Ranskan hallitus kaatui ensimmäisen kerran yli 60 vuoteen. Tämän seurauksena myös Barnierin väkisin läpi pyrkimä budjetti vedettiin automaattisesti pois pöydältä. Ranskan valtion riskilisät nousivat huomattavasti marraskuun puolen välin jälkeen, jopa lähelle Kreikan valtion riskilisiä, mutta lähtivät hienoiseen laskuun luottamusäänestyksen jälkeen. Myös Ranskan osakemarkkina lähti maltilliseen nousuun, antaen osviittaa siitä, että markkinat olivat jo hinnoitelleet huomattavaa epävarmuutta.

Sekä osake- että korkomarkkinoilla alueellisia eroja marraskuussa

Marraskuun alussa pidetyt USA:n presidentinvaalit aiheuttivat laaja-alaisempaa markkinareaktiota. Euroopassa osakemarkkinat laskivat, mutta USA:ssa markkinat ampaisivat ylöspäin pienyhtiöiden johdolla ja Russell 2000 -indeksi nousi vuorokaudessa vajaa 6 % laajan markkinan (S&P 500 -indeksi) seuraten 2,5 %:n nousulla vaalien jälkeisenä päivänä. Myös dollari vahvistui välittömästi vaalien jälkeen, ja jatkoi sahaten samaa trendiä koko marraskuun ajan vahvistuen euroon nähden peräti 3 %. Marraskuussa etenkin pohjoismaiset osakkeet olivat paineessa ja muun muassa kotimaan osakemarkkina päätyi -2,7 %:n laskuun negatiivisten tulosrevisioiden ja tullipelkojen ajamana.

Huolimatta kuun alun heikosta kehityksestä, euroalueen osakemarkkinat päätyivät lähelle lähtötasojaan ollen +/- 1 %:n tasolla kuun lopussa. Parhaiten marraskuussa tuottivat USA:n osakemarkkinat laajan markkinan tuottaen dollareissa 5-6 %, kun pienyhtiöitä kuvaava Russell 2000 -indeksi kapusi reilun 10 %:n tuottoon. Korkomarkkinoilla liikuttiin molempiin suuntiin marraskuussa. Välittömästi USA:n presidentinvaalien jälkeen koroissa nähtiin nousua niin pitkässä kuin lyhyessä päässä, mutta nousu tasoittui nopeasti ja alkoi kääntymään maltillisesti laskevaksi. Euroalueella niin pitkät kuin lyhyetkin korot suuntasivat alaspäin peräti 25-30 korkopisteen verran kohonneiden kasvuepävarmuuksien ajamana. Siten euroalueen valtionlainojen tuotto marraskuussa kapusi reippaaseen 2 %:iin, korkean luottoluokituksen yritysvelkakirjat tuottivat reilu 1,5 % ja matalamman luottoluokituksen yritysvelkakirjat noin 0,5 %.

Osakkeet ja pitkät korkosijoitukset marraskuun ylipainotuskohteita

Marraskuun aikana Alexandrian yhdistelmärahastojen (Maltillinen, Tasapainoinen ja Tuottohakuinen) osakesijoitusten ylipainon ja etenkin USA:n osakkeiden ylipainon annettiin kasvaa osakkeiden ja erityisesti USA:n markkinan suhteellisesti erittäin vahvan kehityksen ajamana, jolloin ko. ylipainot ovat nyt hieman aiempaa korkeampia. Yhdistelmärahastoissa painotetaankin tällä hetkellä osakeriskiä etenkin USA:ssa ja Pohjoismaissa. Osakemarkkinoiden suotuisaa kehitystä tukee jatkossakin USA:n vahva talouskehitys, vahva tuloskasvu ja tuloskasvun leveneminen laajempaan osaan osakemarkkinoita. Madaltunut inflaatio- ja korkotaso ovat myös tekijöitä, jotka tulevat tukemaan edelleen paineessa olleiden pienyhtiöiden tuloskehitystä ja arvostustasoja, sekä korkoherkempiä pohjoismaisia markkinoita.

Yhdistelmärahastoissa lisättiin alkukuusta myös pitkiä korkosijoituksia pitkien korkojen kohotessa globaalisti selkeästi mm. Trump-liitännäisten pelkojen ajamana, jolloin pitkien korkojen tuottotasot saavuttivat jälleen positiivisen reaalituottotason myös Euroopassa. Pitkien korkojen rahoitus toteutettiin sekä lyhyistä korkosijoituksista, että yritysvelkakirjoista. Pitkissä koroissa on sittemmin nähty merkittävää laskua vaalien jäljiltä, etenkin Trumpin valtionvarainministerinimityksen (alijäämän näkökulmasta suotuisa valinta), sekä Euroopan alennettujen kasvuennusteiden myötä. Vain osakkeisiin sijoittavassa Maailma Osake -rahastossa alueellista osakemarkkinanäkemystä on toteutettu yllä kuvatun mukaisesti.

Lähde: Alexandria Rahastoyhtiö